tiistai 28. maaliskuuta 2017

Asunto ja auto, tekniikkaa eri mittakaavassa

Kumpi hankitaan ensin? Kumpi syö enemmän rahaa? Kumpi ainakin vakuutetaan? Kummasta pidetään parempi huoli?

Kumpi on parempi sijoitus? Kumpi sitoo enemmän omaisuutta? Kumpi kannattaa vakuuttaa ja huoltaa? Kumpi on pakollinen?

Ehkä jopa liian itsestäänselvä erottelu (ilman ehkä muutamia pilkunviilaajia, jotka voivat vääntää kyssäreitä suuntaan ja toiseen). Auto vastauksena ylempänä ja asunto alempana. Usein käyttämäni vertaus auton ja asunnon välillä on yksi lempiaiheistani. Myönnän olevani puolueellinen ja kallistuvani enemmän asunnon suuntaan, mutta myönnän myös, että autoissa on nykypäivänä aivan uskomatonta tekniikkaa ja ne kykenevät uskomattomiin suorituksiin. Tekniikka on toteutettu myös melko kompaktiksi ja edullisesti, joka mielestäni luo autoja suuremmat mahdollisuudet.

Auto on nykypäivänä ja ollutkin aina todellinen ihmeotus purkissa, sisältäen käsittämättömän määrän tekniikkaa ja ominaisuuksia, hyvin pienessä tilassa. Mietitäämpä niitä mahdollisuuksia, joita autoista voisi viedä asumiseen? Ääniohjaus, ilmaisimet energiakulutukseen ja veden kulutukseen, antureita vaikka mihin, kosteusarvo-, hiilidioksidimittarit, automatisoitu valaistus, ja älynäytöt kertomaan nämä kaikki ja helpottamaan säätöjä. Auto ilmoittaa vioistaan, miksei siis talokin? Huoltokutsu lähtee automaattisesti, ovi avautuu, kun asukkaan älypuhelin tai -laite on tarpeeksi lähellä.

Teslan käytössä olevat akut voisi valjastaa energiakatkosten aikana toimimaan varalähteinä. Tämä toimeisi luultavasti jo esimerkiksi turvaamaan omakotitalon perustoiminnot (lämmitys, jääkaappi, tms) katkoksen aikana. Nämä olivat joskus tieteiselokuvissa kaukana saavuttamattomissa olevia ominaisuuksia, mutta nyt ne ovat löytäneet tiensä jo autoteollisuuteen, miten ne saataisiin myös asumiseen?

Tekniikka on olemassa jo ja käytössäkin (melko pienessä määrin) myös asunnoissa ja asumisessa, mutta miten ne saataisiin suuremman yleisön tietoisuuteen ja vaikka uudistuotantojen normeiksi. Rakentaminen maksaa, mutta ehkä maksaisin vähän lisää jos saisin näitä utopistisia ominaisuuksia. Tuottoja tehdään vuosikymmeniä vanhoilla tekniikoilla, niin motivaatio kehittyä ei liene kovin suuri. Kuluttajakaan tosin ei lieni kovin mielissään, mikäli joutuu maksamaan vielä lisää, vaikka saisikin mukana makeaa tekniikkaa. Ja maksanee se itsensä takaisinkin esim. energian ja ajan/vaivan säästönä.

Asumista ja siihen liittyvää tekniikkaa eteenpäin samalla tahdilla kuin autoissa? Lienee jo mahdollista, lienee jopa kannattavaa... Ehkä siis siirryttäisiin kehittämään myös asumisen ja siihen liittyvän kulutuksen tottumuksia. Ainakin sähkölasku ja luonto kiittänevät, luultavasti myös asukkaat.

Nyt laput silmille ja pikku lepohetki, vai ovatko nämä sittenkin VR lasit...?

KKKK

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ylivoimainen (lainalla) asuntosijoittaminen

Velkavipu ei ehkä nykypäivänä enää ole niin ylivoimainen ja niin tehokas puhumaan asuntosijoittamisen puolesta kuin ennen. Asuntosijoittamisessa vivuttaminen on ollut jo pidemmän aikaa selkeää ja helppoa, mutta nykyään myös osakkeilla moinen on tehty melko helpoksi ja mahdolliseksi.

Käytetään esimerkkinä vaikka suurta suosiota saanutta Nordnettiä, jossa pikkusijoittajakin voi aktivoida luoton itselleen käyttöönsä ja osakkeilla on omat vakuusarvotaulukkonsa. Mm. Sampo pääsee esim. tyypillisimmän asunnon 70% vakuusarvoa korkeammalle 85% vakuusarvollaan. Toki kaikki osakesijoittajat eivät välttämättä pääse kultatason korolle, joka voisi jo jossain määrin kilpailla asuntolainojen koroissa, mutta samalla lainojen ehdot ohjaavat enemmän hajauttamaan. Varsinkin alkuvaiheessa asuntosijoittamisessa on aikalailla kaikki munat (rahat) yhdessä korissa (kohteessa).

Jatkuvaa tuottoa näyttää olevan nykyään helpompi saada jo Helsingin pörssistäkin, kun yhä useampi yhtiö siirtyy pikkuhiljaa 4 kertaa vuodessa jaettaviin kvartaaliosinkoihin. USA:n pörsseistä jatkuvia osinkoja on mahdollista saada kuukausittain useammistakin yhtiöistä. Eli vertailukelpoisuutta löytyy myös rahavirroista.

Laina-aikaa ja asuntolainan kaltaista takaisinmaksuohjelmaa periaatteessa ei ole (Nordnetin lainassa) määritelty. Osakkeiden ostaminen ja myyminen vaikuttavat tilin ja lainan tilanteeseen ja pitkäaikaisella sijoittajalla tiliä tasaavat esim osingot. Korkokulut joita pankille maksetaan, näkyivät tililtä lähtevän säännöllisesti (olisiko ollut kuukausittain tms.).

Nordnetissä homma toimii siis enemmän tilin luottolimiittinä. Korolla on eri tasoja, hajautettu sijoittaminen toimii ohjurina alhaisempaan korkoon ja on sekä sijoittajalle että pankille parempi riskiä vähentävä tekijä. Korko voi vaihdella n. 0,99-4,85% välillä (tarjouksiakin välillä on esim. 0,5% korolla) ja korkokulut juoksevat kun tili on miinuksella eli luottoa on käytössä. Toki osakesalkun koko ja osakkeiden vakuusarvot määrittävät paljonko lainaa kulloinkin voi olla, eli paljonko tili voi olla miinuksella. 

Jos on pelkästään Sampon osakkeita on korko suurin, jos 10 eri osaketta melko tasaisesti hajautettuna voi korko olla matalin. Kumassakin tilanteessa lainan voi nostaa vaikka oman pääpankin tilille ja käyttää vaikka sijoitusasuntoihin, onko se järkevää ja kuinka usein näin tehdään, en tiedä. 

Summat lienevät (ainakin Nordnetin) osakelainoissa pienempiä kuin sijoitusasuntolainoissa, mutta hajautukseenkin ohjataan enemmän, eli tavallaan riskiäkin hallinnoidaan enemmän. Toki uskon muidenkin pankkien lainoittavan osakesijoittaja-asiakkaitaan nykyään entistä helpommin, ehkä jopa tapauksittain helpommin tai yhtä helposti kuin sijoitusasuntokohteita.

Sijoitusasuntolaina lienee selkeämpi... Ylivoimaisuus on ehkä niiden osalta kuitenkin jo häviämässä sukupuuttoon.

KKKK

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Finnish real estate markets

For the past few years the real estate market here in Finland has been a hot topic. Almost every day a major media highlights some news about some part of the field. News usually vary from apartment construction boom to real estate investing tips etc. 

As a real estate investor myself, I usually like to dig into these news even though there is a lot of crap and same things over and over again. But it appears to be the subject of much interest and it attracts clicks and readers. I think that it is quite the same abroad also, you need to be able to cut the crap and see through it. 

Almost without exceptions a house or a flat is the major investment here in Finland. Most of our money is in the house and I don't mean cash, I mean it is the house itself. It is a major status symbol in Finland that you own our own apartment. There is also a growing need for renovations to keep the apartments in a good condition. So no wonder it is a huge topic and attracts a lot of interest?

It is not anymore such a taboo to rent an apartment but it is still the dream for Finnish people to own it. People are moving from the country to major cities and they do not necessarily have the funds to buy an apartment anymore. The major cities have become a lot more expensive to live in and the thin line between expenses to live in the city or outside it seems to have got a lot wider. 

One moving to Helsinki might not be able to buy or even rent an apartment so the only option might be to live a little bit, or nowadays a little bit more, away from the city and own a car just to be able to survive the situation. One might have had an own apartment in the countryside but it is not necessarily easy to sell or it is impossible to make enough profit to move into or near the capital. 

Is it then hard to comprehend why Finnish people tend to think that real estate investing is a profitable and a safe investment? I have my own house too, I know how it works and so I cannot lose? And often these investments are taken care like an own apartment. In some cases it might be good but it can also work like a trap. One has to know how to use all the feelings and emotions as an advantage in the field of Finnish real estate. You just cannot buy flats and hope for the best...

I am merely trying to highlight the way that Finnish mind works... But yes I work pretty much alike myself. Stocks might be a lot more liquid but I think (and also so many other think this too) that I can make a lot more money by investing in the field that I know and am interested in.

Finnish Landlord has left the building

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Yhtiökokous osa 1: Mahdollisuus vaikuttaa.

Taloyhtiön yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön korkein päättävä elin. Siellä asukkaat saavat esittää kysymyksiä hallitukselle ja isännöitsijälle sekä saavat vaikuttaa oman (luultavasti suurimman) omaisuutensa hallintaan ja hoitoon. Keväisin on yhtiökokousten kuumin aika, kun viime vuoden tilinpäätös on saatu valmiiksi ja kokouskutsut ovat kolahtaneet postiluukuista. Omien kohteideni yhtiökokoukset painottuvat huhti-toukokuulle. 

Yhtiökokous on SE suurin omistajien mahdollisuus vaikuttaa omaan/vuokralaisen asumiseen, sen laatuun ja taloyhtiöön. Sadat tuhannet asukkaat ja omistajat voisivat vaikuttaa enemmän näin halutessaan. Valitettavan usein kuitenkin muut kiireet ovat etusijalla ja yhtiökokoukseen ei päästä, eikä luultavasti sinne hoideta edes sijaista huolehtimaan isosta osasta omistajan omaisuudesta. 

Yhtiökokouksissa kannattaa käydä. Jos haluaa vielä enemmän vaikuttaa voi hakeutua vaikka hallitukseen. Hallitukseen harvemmin on kovin suurta tunkua, toki välillä näin on, mutta silloin yleensä voidaan myös valita ne parhaat osaajat, jolloin oma vaikuttaminen hallituksessa ei tunnukkaan niin merkittävältä seikalta. Se, että asuntosijoittajilla ja vuokranantajilla ei ole asiaa hallitukseen on mielestäni täyttä roskaa. Osaat asiasi ja osaat sen ilmaista, sillä pääsee pitkälle.

Mikäli kokoukseen et itse pääse, voit valtuuttaa asiaasi hoitamaan valtakirjalla myös luottohenkilösi. Tämä kuitenkin edellyttää paperien ja taloyhtiöiden asioiden läpikäyntiä ja omasta mielestäni ainakin jonkinlaista luottoa valtuutettuun henkilöön. Esim. vuokralaista en välttämättä laittaisi kokoukseen valtakirjallani. Valtuutettu tulee myös ohjeistaa tarpeeksi hyvin, ei hän voi lukea rivien välistä ajatuksiani, sillä minua hän sinne menee edustamaan.

Ei taloyhtiön papereiden läpikäynti tarkoita "lue läpi kuin piru raamattua" (vai miten se vanha sananlasku menikään). Papereita ei tarvitse opetella ulkoa, mutta olisi hyvä jos niistä osaisi katsoa ne tärkeimmät seikat. Itse ainakin kiinnitän huomiota, että mitä jää kulujen ja menojen jälkeen viivan alle ja yhtiön tilille, ovatko menot ja kulut arvioitu realistisesti vai onko niissä ollut suuriakin heittoja. Myös tulevien remppojen 5-10 vuotissuunnitelmat ovat tarkastelun arvoisia. Tuloslaskelman ja taseen tulkitseminen ei ole rakettitiedettä, asiaan voi vihkiytyä aivan tarpeeksi vaikka google ja youtube hauilla. Mikäli on kokemusta tai paperit useammasta kohteesta voi myös niitä verrata keskenään, toki pitäen mielessä, että taloyhtiöt harvemmin ovat samanlaisia.

Papereiden läpikäynti vie ja vaatii aikaa, mutta mielestäni omaisuudestani huolehtiminen on sen arvoista. Asuntosijoittajan ja vuokrananantajan on muutenkin hyvä perehtyä asiaansa vähän tarkemmin ja näin aion tehdä myös jatkossa.

Kettu kiittää, kuittaa, kumartaa ja toivottaa aurinkoista yhtiökokouskevättä.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Nopeus on valttia

Voiko enempää ärsyttää, kun lähettää sähköpostia ja saa vastauksen EHKÄ toisen muisttamisen jälkeen (kahdessa tai kolmessa viikossa)... Eikö viestiin olisi helpointa vastata heti? Ainakin se olisi hyvää asiakaspalvelua tai antaisi aktiivisen kuvan, oli puhe sitten vuokranantajasta, isännöitsijästä, välittäjästä tai hallituksen jäsenestä.

Nykypäivän tekniikka mahdollistaa reaaliaikaisen kommunikoinnin, niin miksi sysätä viestejä, "vastaan huomenna tai unohdan, no big deal". Itsekin siirrän työni tai lähes kaiken mielellään huomiseen: "minkä voi tehdä tänään, voi täten siirtää ja tehdä myös huomenna". Ehkä ensisijaisena poikkeuksena pidän sähköposteja. Siitä tulee törkeän hyvä fiilis jos on saanut vastattua jollekulle 1-3min sisään, voi melkein sanoa, että reaaliajassa. Uskon, että myös toinen osapuoli kiittää.

Nopeutta vaaditaan nykyään myös sijoitusasuntomarkkinoilla. Olen useampaankin kertaan törmännyt tilanteeseen, kun hintavahtini on aamusta klo 9 havainnut hyvän kohteen ja löydän ilmoituksen sähköpostistani klo 11 ja kohde on jo hävinnyt. Iltapäivällä tai seuraavana päivänä viimeistään niin on käynyt. Sijoitusasuntomarkkinoilla on monta haukkaa liikkeellä. Ihan ilman mitään soittoa välittäjälle, isännöitsijälle, hallituksen pjlle tai papereita vilkaisematta itse en lähtisi ostamaan, mutta meitä on moneksi. Ja tosiaan, usein hyvien kohteiden kohdalla nopeus ratkaisee, ehkä liian usein käy jopa niin, että kohde menee jo ennen yleisiä markkinoita, mutta niille nyt yksittäinen pieni pubiliikatason asuntosijoittaja harvemmin mitään voi.

Etenkin vuokralaisen kanssa korostan yhteydenpidon merkitystä ja pyrinkin pitämään yhteydenottokynnyksen matalana, jos jotain on vialla niin toivon vuokralaiseni olevan yhteydessä. Pitkälti näin olen saanutkin asiat onnistumaan ja vuotavat hanat ja pesukonerikot ovat hoituneet kivuttomasti ja nopeasti. Tyytyväinen ja hyvä vuokralainen on kullanarvoinen ja vuokrasuhteeseen kannattaa panostaa. Ei ahdistelemalla vuokralaista liikaa, vaan vastaamalla viivytyksettä ja korjaamalla mahdolliset puutteet ja viat.

Olin entisessä urheilijan elämässäni puhdas sprintteri ja vaikuttaa siltä, että siitä tuodaan myös etua liike-elämään. En ehkä pidä parhaimpana asuntosijoittajan mantrana "sprintteriyttä", mutta nopeus voi olla monesti myös valttikortti ja sellaisena sitä itse ajattelin pitää.

KKKK