Asuntokauppaa vai päätöntä menoa

Asuntokauppa matelee yhä varsin pohjamudissaan. Vähän väliä saa lukea milloin mistäkin piristymisen merkistä. Taitaa yhä kuitenkin olla, että ostajien ja myyjien ajatukset hintatasosta eroavat melkoisesti. Aika usein kuullaan asuntosijoittamisen olevan pelkkää exeliä, mutta se on vähän turhan kärjistävää. Jopa virheellistä. Asunnot ja sijoittaminen pitävät sisällään paljon tunteita. Niitä pitää vain osata hallita, mutta tärkeintä on niellä kiukku tai omat sanansa sitä vaativissa tilanteissa.

Jälleen kerran lyhyen ajan sisään olin päätynyt sellaiseen tilanteeseen jossa haviteltiin yhteistä näkemystä kohteesta myyjän kanssa. Meillä molemmilla oli omat varsin eriävät näkemyksemme. Ja ainakin myyjätahosta huokui läpi, että läksyt (hänen kannaltaan otollisesti) oli tehty. Luvuissa ja tarinoissa oli aukkoja joita oli helppo suurentaa ja kyllähän siinä jokseenkin jopa hauskasti hinnasta päästiin 30% alemmas (näytön alku vs kierroksen loppu). Oma alkuperäinen ajatukseni näytölle mennessä oli että sellainen 50% alkuun mainitusta summasta olisi mahdollistanut taputtelun lähes sellaisenaan enempiä papereihin tutustumatta (toki sellaisella klausaalilla ettei siellä nyt ole mitään suoranaista pommia). Lähtötilanne ei siis ollut varsin lupaava. Niin ne tilanteet kuitenkin elävät jo ihan neuvotteluiden alkumetreillä. Ehkä hupaisinta tilanteessa oli, että näytölle mentiin sillä alemman hintatason ajatuksella ettei tuhlata kenenkään aikaa, siitäkin syystä alkupään hintakeskustelu oli varsin erikoista. Myönnettäköön, että pystyihän myyjä tuolla keskusteluavauksellaan vähän myyntioppikirjamaiseen hinnan ankkurointiin. Ymmärrän idean ja toisaalta myyjön motivaation perustella korkeampaa hintaa, mutta toisaalta itse en pidä ajan tuhlaamisesta. En olisi mennyt kohteelle jos olisin tiennyt hinnan lähentelevän 120te 70te sijaan.

Oi’ottiinhan siinä myös vähän markkinointipuheissa. Vuokrapyyntitaso oli kuntoon nähden vähän yläkanttiin, yhtiön täysremontti ei olisi ihan pikkujuttu ja lisärakentamisen kaavahanke olisi varmasti toteutuksen osalta lähemmäs vuosikymmenen päässä sen sijaan, että se ihan heti vuoden sijaan olisi toteutumassa. Asunto itsessäänkin vaati täyslaidallista mukaanlukien kylpyhuoneen. Toisekseen epäilen syvästi, että lisärakentamishanke maksaisi taloyhtiön perusteellisen remontin sisältäen kaikki suurimmat operaatiot putkista julkisivuun.

Ei nyt lähdetä niiden villien tarinoiden linjoille, mutta ei myöskään unohdeta järjenkäyttöä. Toisten aikaa ja osaamista sopii kunnioittaa. Keskusteluyhteydet on kuitenkin hyvä jättää aina avoimiksi, tiedä sitä, että mikä tilanne voi olla jokusen kuukauden jälkeen. Omiakin läksyjä kannattaa tehdä ja tutustua kohteisiin ja alueisiin. Jo pikainen googlettelu jälleen toi arvokasta lisäinfoa, kaavahanke tosiaan oli vireillä vaikkakin ”Pending” lienee kuvaavin sana tässäkin tilanteessa.

Elämme mielenkiintoista aikaa. Tämän lisäksi neuvottelut ovat aina täysin oma lukunsa. Tavoite ja lopputulos voivat olla täysin erilaisia ja askelmerkitkin usein muuttuvat matkalla, sen kanssa vain on hyvä oppia tallaamaan.

Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.

Reaaliosinkoja ja mahdollisuuksia

Sijoittajien maailmassa yhtiökokoustarjoiluista puhutaan leikkisästi reaaliosinkoina. Asuntosijoitusmaailma toimii vähän samoin. Joskin tarjoilut lienevät vähän eri tasoa kuin pörssiyhtiöillä. Toisaalta taloyhtiöiden yhtiökokouksissa ei enää toviin ole välttämättä tarjoiltu mitään ja käsittääkseni tarjoilut ovat ainakin maltillistuneet muuallakin. Ehkä kuitenkin yhtiökokouksissa on muutoinkin hyvä käydä pääasiallisesti tiedon- ja vaikuttamishaluisena kuin kahvijanoisena.

En ole varmaan yli kymmeneen vuoteen metsästänyt taloyhtiökokouksia niiden ilmaisten pullien taikka kahvien takia. Toisaalta olen aina käynyt yhtiökokouksissa tutustuakseni taloyhtiöön, sen väkeen, pitääkseni huolta omaisuudestani ja vaikuttaakseni asioihin. Tarjoilut ovat olleet lähinnä plussaa. Viimeisimmässä kokouksessa oli tarjoiluiden osalta kyllä ihan kiitettävä kattaus aina joulutortuista kakkuihin. Niistä en tiennyt etukäteen, priorisoin osallistumista kokoukseen, koska asialistalla oli noin 4 miljoonan euron putkiremontin hankesuunnitelman esittely. Autoin kuitenkin parhaani mukaan välttämään hävikkiä. Ehkä kattavampi anti osaltani oli kuitenkin tämän markkinatilanteen mahdollisuudet putkiremontin etenemisen osalta. Siinäkin tavoitteena askelmerkit joilla mahdollistetaan 6 numeroiset säästöt heti alkuun ja jatkossa.

Kymmenisen vuotta sitten kävin aikalailla kaikissa yhtiökokouksissa joita vastaan tuli. Hallituspaikkojakin oli jokunen. Kahdessa putkiremontti hankkeessakin olen ollut hallitusroolissa, opettavaista puuhaa. Nykyään olen valikovampi. 

Toki isommat remontit ovat varsin hyviä motivaatiotekijöitä mennä vaikuttamaan. Putkiremontissa (eikä monessa muussakaan isommassa remontissa) mm. vuonna 2024 ei todennäköisesti kannata himmailla ja odotella. Vanhat putket kun sanovat itsensä joskus irti luoden äkillisiä lisäkustannuksia. Toisekseen tekijöitä saattaapi saada nykyisen markkinatilanteen myötä paremmin kuin hyvin, täten hinnatkin voivat olla kuumaan rakentamisaikaan verrattuna maltillisemmat. Suunnittelua ja tarkkaa taistatyötä en missään nimessä sivuuttaisi ja sille on arvonsa. Ei siinäkään hidastella tarvitse. Ihmettelen vain useampaakin puheenvuoroa jossa ajatuksena, että himmaillaan ja kattellaan.

Olihan se mielenkiintoista päästä niin kokouksessa kuin kokouksen jälkeenkin myös tarkemmin taloyhtiön tontille selviteltyyn lisärakentamishankkeeseen. Mielenkiintoisia ja isoja hankkeita siis viritteillä. 

Perushommat kun on jo nähty ja ihan kaikissa yhtiökokouksissakaan ei tule enää käytyä. Valikointia kannattaa harjoittaa ja priorisointia tehdä. Edelleen silti painotan, että omasta omaisuudestaan kannattaa pitää huolta ja asioihin voi halutessaan (ainakin yrittää) vaikuttaa.

Isojen asioiden äärellä, vaikka isommat remontit ja mm. putkiremontit suunnitteluineen ja toteutuksineen alkavatkin olemaan perustekemistä. Blogini taitaa yhä olla laajuudessaan ja kattavuudessaan aiemman putkiremonttiseurannan osalta sitä kärkikastia. Muuta yhtä tarkkaan ja kattavaan putkiremonttiin pureutuvaan somejulkaisuun en ole törmännyt. TÄSTÄ siis pääsee aiempaan hankeeseen ja sen tarkennuksiin. Lisärakentaminen (tai siihen liittyvän tontin/rakennusoikeuksien myynnit) taloyhtiön rahoitusratkaisuna ovat myöskin harvinaisempaa herkkua ja nyt niihinkin pureudetään täällä jatkossa.

Pidetään siis yhä jatkossakin huolta omasta omaisuudestaan, nautitaan tuotoista ja reaaliosingoista sekä tutkitaan mahdollisuuksia. Mielenkiintoisia aikoja ja varmasti jälleen mielenkiintoista tarinaa seurattavaksi. Stay tuned!

Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.

Asuntosijoittajan päiväkirja 2.0: Haasteet ja mahdollisuudet

Se onkin 301. blogikirjoitus. Onhan siinä jo tarinaa, kokemuksia ja ajatuksia ja niihin on itsekin varsin hauska palata aika ajoin. Tämä asuntosijoittajan päiväkirja toimii vallan mainiosti omien ajatusten järjestelyyn ja samalla helpottaa matkan seuraamista sekä siihen myöhemmin palaamista. Onhan se hauska jälkikäteen pohtia ja tutkia, että mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä. Voin vahvasti suositella muillekin. 

Viime aikoina olen pohtinut asuntosijoittamisen murrosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten työelämän joustavuus ja etätyön yleistyminen, ovat vaikuttaneet myös asumistrendeihin. Nyttemmin markkinat ovat kääntyneet aiempaa varsin erilaiseen asentoon: asuntosijoittaminen ei olekaan välttämättä helppoa eikä ilmaista lainarahaa saa tuosta vain. Vuokralaisten odotukset ja tarpeet saattavat muuttua entisestään, mikä asettaa haasteita, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuksia asuntosijoittajille. Vuokralaiset ovat jo pidemmän aikaa olleet laatutietoisempia ja osaavat vaatia nykyään paljon enemmän. Nostetaan esimerkkeinä vaikkapa: yksiössäkin pitää olla astianpesukone ja paikka pyykinpesukoneelle ja muutoinkin kunnon oltava hyvä, mielellään uusi. Joku opiskelijaboksi opiskelupaikan viereltä ei enää riitä, tarjontaakin kun on nykyisellään jo paljon enemmän.

Toisaalta, ympäristökysymykset ja kestävä kehitys ovat nousseet entistä vahvemmin esiin myös asuntosijoittamisen kontekstissa. Kiinnostus ekologisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin kasvaa, sillä ne voivat auttaa hoitovastikkeiden korotuksia vastaan ja tämä voi vaikuttaa myös vuokralaisten valintoihin. Olenkin pohtinut, miten voisin omassa toiminnassani ottaa huomioon nämä muutokset ja samalla edistää kestävää asuntosijoittamista tai ehkä jopa ennemmin kestävää asumista. Seuraan aikaani ja väittäisin olevani varsin tietoinen energia-alan murroksesta ja muutoinkin olleeni edellä aikaani energiankulutukseen liittyvässä seurannassa ja kulutustottumuksissa.

Toinen keskeinen pohdinnan aiheeni liittyy vuokra-asuntojen digitalisaatioon. Teknologian kehittyessä on tullut esille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi vuokrasopimusten sekä kokonaisvaltaisemmin koko asuntovarallisuuden hallinnassa, ja vuokralaisten kanssa kommunikoinnissa. Kysymys kuuluukin, miten voimme hyödyntää uusimpia teknologioita parantaaksemme vuokranantajan ja vuokralaisen välistä vuorovaikutusta sekä tehostaaksemme asuntosijoittamisen prosesseja. Kaiken voi tehdä itse? Asioita voi ulkoistaa? Mutta asiat voi myös ulkoistaa teknisellä kehittymisellä ja osaamisella?

Oman bloggaamiseni lisäksi olen aktiivisesti seurannut asuntosijoittamisen yhteisöjä ja keskustelupalstoja. On innostavaa nähdä, miten erilaiset vuokranantajat jakavat ideoitaan ja kokemuksiaan keskenään. Tässä yhteydessä haluaisinkin kuulla myös teidän ajatuksianne ja kokemuksianne. Minkälaisia trendejä ja haasteita te näette asuntosijoittamisen tulevaisuudessa? Onko jotain erityistä, mistä toivoisitte lisää keskustelua tai tietoa? 

Jatketaan yhdessä tämän vuokranantajan tarinan kirjoittamista ja jaetaan oppimiamme oivalluksia matkan varrella.

Vuokranantajakettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.