Miksi sijoittaa asuntoihin?

En sijoita siis pelkästään asuntoihin, vaikka alkuun ehkä idea vaikuttikin siltä. Tilanteet (ja minäkin) muuttuvat, mielestäni rahastot ja osakkeet ovat hyvä lisä asuntosalkun oheen. Niissä raha liikkuu helpommin.

Asuntosijoittaminen on ollut jo pitkään tyypillinen vaurastumisen väline maailmalla, eikä varmaan ainakaan vähiten tunnettu liene presidenttikisassa huuteleva Donald Trump. En voi väittää hänen olevan idolini, tosin en voi väittää etteikö hän jotain olisi tehnyt myös oikein ja samalla tästä ei muka kannattaisi ottaa oppia.

No alkusysäykseni kohti sijoittamista olen saanut tienaamillani ja säästämilläni rahoilla. Pieniä rahasto, tili ja indeksi sijoituksia siellä täällä, eipä sitä kuitenkaan sijoittamiseksi voi kuvailla. Jonkinlaisesta "ahkeruudesta" säästöjä alkoi kertymään niin, että pystyin jo aika varhain vielä opiskellessani aloittamaan sen suomalaisen unelman eli omistusasunnon jahtaamisen. 

Voisin sanoa ensiasuntoni (ASP tottakai käytössä ja valtiokin antoi silloin vielä 3te lapaan lisää) olleen ensikosketus asuntosijoittamiseen. Eihän se ole sijoitus? Eihän se ole asuntosijoittamista? Väärin, olit sitten miten asuntosijoittamisen konkari ja vaikka kuinka vihaisit, että sitä omaa asuntoa pidetään sijoituksena, mutta sitä se on. Ja vielä 90% (tai jopa lähemmäs 100%) suomalaisista, se on se suurin, rakkain ja tärkein sijoitus. Järkevin? Ei välttämättä aina.

Se että miten tuottava se on, on kunkin itse laskettava. Itse laskin, että putkiremonttihelvettikerrostalokaksion ostaminen tulisi kustantamaan yhtä paljon kuin tämä puiston toisella puolella oleva rintamamiestalo (3-4h+härpäkkeet ja tottakai puusauna). Piha, edes vähän omaa rauhaa ja mahdollisuuksia ja tee-se-itse intoa. Eli kumpikohan! Tilanne oli selvä.

Ja otetaampa kantaa ikuiseen riidanaiheeseen: pankille maksat korkoja ja samalla kerrytät omaa omaisuuttasi. Asunto tosin ei ole sormia napsauttamalla muutettavissa käteiseksi tai bittirahaksi, mutta varallisuutta yhtä kaikki. Vuokralla... Kerrytät nykyään esim. meikäläisen tiliä ja kiitos siitä. Toki vuokralle saa myös vastinetta, mutta kyllä mielestäni sille lainan lyhentämisellekin.

Remppaamalla omaa asuntoani, tutkiessani ja ottaessani muista mallia ja varoesimerkkejä, olen oppinut asunnoista yhtä jos toista. Korot olivat melko alhaalla ja ovat ilokseni kolisseet entisestään alemmas. Ja ensiasunnon ostosta ja alkuremonteista jäi vielä vähän omaa pääomaa mikä mahdollisti asuntosijoittamisen aloittamisen kunnolla.

Siitä se sitten taisi lähteä. Sen suuremmin tutustumatta asuntosijoittamiseen, toki nyt vähän ja asuntoja etsiessä kokoajan enemmän, mutta enempikin olisi ollut suotavaa. Nykyään sijoituksistani (nyt siis en laske omaa asuntoani) ehkä 80% on asunnoissa, 10% rahaston kautta asunnoissa (keino päästä uudisbuumiin mukaan, pieni kokeilu, mutta ihan hyvää voitonjakoa jo saatu), 10% osakkeissa ja jotain hiluja ehkä tuon 100% päälle niin käteisenä.

Tavoitteena lienee ehkä nostaa tuota osakkeiden osuutta lähemmäs 20-25% kohti. Lainavivun käyttäminen vain näillä koroilla on niin paljon helpompaa asuntojen kanssa ja vuokrillahan sitä vakuutta saadaan aina lisää avattua.

Osakkeiden kanssa osingot ovat jotenkin herkullisempia vuokratuottoon nähden. Vuokra-vastikkeet-lainaerä=yleensä aika pientä plussaa, toki niin yleensä ovat osingotkin näillä minun volyymeillani. Ja tietysti kun asunnon laina on maksettu, niin onhan se 15-20v päästä kiva olla velaton 80-110 tuhatta euroa, vaikka olisikin asunnossa kiinni.

Se, että uskonko enää siihen, että asuntosijoittaminen on helppoa ja riskitöntä? En, kaikessa sijoittamisessa on riskinsä, asuntosijoittamisessa mielestäni puhuttua enemmän. Ajat muuttuvat, lainsäädäntö muuttuu, veroja menee, 10 000 euron keittiö voi toiselle ollakin purkutuomio (esim. 500-1000e purkukulu) ja uusi omaa makua vastaava tilalle 10 000 eurolla. Järkeä kannattaa käyttää, mutta kun ollaan asuntokaupoilla niin ovat aina tunteetkin pelissä.

KKKK