Asuntosijoittajan kauhutarinoita (Kauhutarinoita vol 2)

Omalle kohdalleni ei ole vielä osunut tyypillisimpiä uutisissa vilahtelevia otsikoita. Vaikka maailmankirjat alkavatkin olemaan sekaisin ja asuntosijoittajienkin jonkinlaisesta isosta jaosta kirjoitellaan paljon, ei oman asuntosijoittajan kauhutarinat ole ainakaan kummoisesti lisääntyneet. Nousevat korot ja kulut luovat synkkiä pilviä. Hiipivä talvikin tuo oman kylmäävän varjonsa, toisaalta se myös herättää (enkä viittaa vain itseeni). Nämä kaikki ovat aiheita ja otsikoita joita ei voi sivuuttaa ja tottakai ne kannattaa huomioida ja mahdollisuuksien mukaan niihin kannattaa reagoida.

Eteen on ennemminkin matkani varrella osunut:

• Putkiremonttihelvetti: budjetti ja aikataulut pitivät perinteisessä putkiremontissa varsin hyvin. Suosittelen kuitenkin harkitsemaan kahdesti hyöty vaiva suhdetta vaikka ostaessa tuntuisikin, että halvalla saa. Varsinkin nykypäivön muuttuvassa maailmassa. Ensinnäkin remontti voi yllättää ja toisekseen tyhjiä kuukausia on hankala välttää. Aikaa kuluu, mutta toki siinä samalla yleensä oppiikin jotain.
• Rikkoontunut kylpyhuoneen peilikaapin sarana: joidenkin tuotteiden varaosat voivat olla aikamoisen selvittelyn takana.
• Projektitönö lienee ollut tiedossa alusta asti, että siitä tulee todellinen tarina taikka kauhutarina. Matka jatkuu yhä eikä loppua näy. Toisaalta tönön käänteet ovat olleet aikalailla jokaisessa käänteessä tietoisia valintoja. Ota rennosti, turha ressaa. 
• Lopputarkastuksessa Fazerin sininen (tämä ei ole valitettavasti maksettu mainos) käärepapereissaan jääkaapin alla… Oh noe, enkä edes pidättänyt mitään vuokravakuudesta. Enkä edes syönyt itse karkkia.
• Putkiremontin yhteydessä muiden suihku ja pesutupaviritelmiä, jotka yhtiön toimesta todettu luvattomiksi. Varsinkin tulevaa talvea silmällä pitäen, niin yksi perinteisimmistä sähkönsäästövinkeistä lienee jatkojohto jostain yleisistä tiloista (yleensä rappukäytävältä, postiluukusta sisään).
• Ristivedosta johtuen yhden asunnon sisemmän tuuletusikkunan rikkoontuminen. Onneksi ei henkilö- tai muita esinevahinkoja. Onnea onnettomuudessa, että ikkunaremontti alkoi noin 2 viikon sisällä tapahtumasta.
• Haltuunotettuja asuntoja.
• Uhkakirjeitä käräjäoikeudesta haltuunotosta. Hallituksessa ollessa ”Kun siitä avoimuudesta ollaan puhuttu, niin sen sijaan että lähetellään käräjäoikeuden kautta todisteellisesti tiedoksiantoa häiriökäyttäytymisestä, niin voisiko asiasta ensin vaikka muutoin varoittaa ja keskustella?”
• Eriskummallisia isännöitsijöitä
• Lyhytaikaisvuokrauksia (ei airbnb). Ei tosin ongelmia eikä varotuksia.
• Lemmikkejä. Ja kämpät aina tiptop.
• Tyhjentämätön ”tyhjä asunto”. Siitäkin tyhjennyksen vaivanpalkasta päästiin sopuun.

Seonnut maailma ympärillä taas on näkynyt asuntosijoittajan sijoitusasuntosäkissä varsin maltillisesti. Verraten esimerkiksi pörssiin, niin menee varsin kivasti. Toki muutoksia tulee viiveillä kuten hoito- ja rahoitusvastikkeiden korotuksia ja muutoinkin asumisen kallistumista. Myös hintavaikutuksia voi tulla viiveellä jos talous kunnolla kyykkää ja joudutaan lisää synkistelemään.

Odotusarvot on kuitenkin aika entisellään: tilanteisiin reagoidaan oikeanlaisella vakavuudella ja ripeästi. Ja markkina on seurannassa. Pelipaikkoja voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Jalat eivät ehkä ole vahvimmillaan, mutta eivät polvet vieläkään tutise. Matto ei ole lähdössä alta eikä piano putoamassa niskaan, mutta varautumis/valmiusaste lienee hitusen enemmän varpaillaan.

Ei nyt varsinaista kauhutarinaa, mutta ehkä hyvä niin. Saanee varmaan omiakin kokemuksia tarvittaessa väännettyä vaikka ja millaisiksi kauhutarinoiksi, mutta se vääristäisi totuutta. Ongelmat ovat yleensä varsin pieniä ja ratkaistavissa. Asioilla on myös tapana ratketa kuin itsestään. Siihen ei ehkä ihan aina kannata täysin luottaa.

Kettuu kiittää ja kumartaa.