Shiny object syndrooma

 

Erityisesti alkuvaiheen asuntosijoittajalla saattaa esiintyä shiny object syndroomaa. Suomennettuna ehkä ennemminkin: säntäilyä. Tämä suurelti saattaa johtua siitä, että aloitteleva asuntosijoittaja ei vielä tiedä omaa osaamistaan ja toisaalta kartoittaa markkinan mukana myös itseään. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja harvemmin sitä asuntosijoittajanakaan tajuaa heti aloittaessaan sitä tiettyä taiteenalaa johon paneutua syvemmin ja jolla jatkaa. On flippaamista, BRRRR methodia, asuntohakkerointia, verosuunnittelua, uudiskohteita, kamalia remppakohteita, keskustaa, syrjäseutua ja vaikka ja mitä arvonnousua tai arvottomuutta. 

Myönnän myös itselleni säntäilyn jääneen päälle tai nykymarkkinassa vähintäänkin syntyneen uudelleen. Asuntomarkkinan möyriessä jos jonkinlaisissa mudissa olo asuntosijoittajana on kuin karkkikaupassa. Ostin jo yhden kohteen (siitä lisää TÄÄLLÄ) ja mielestäni varsin sopuisaan hintaan. Ja vieläpä ilman että olisin suututtanut ketään vaikka hermoja varmastikin koettelin. Alennusmyyntiä on nähtävissä. Kohteet melko todennäköisesti happanevat ja lopputuloksena voi olla asuntojen dumppaamista, jolloin tilaa isommallekin tinkimiselle jää. Erikoisuutena on, että tilanteisiin voi palata, eli ovia kannattaa jättää auki suuntaan jos toiseen. Aiempi tinkitarjous ei välttämättä mene läpi, mutta myyjän palatessa asiaan voi jopa hitusen yrittää tinkiä entisestään. Liian röyhkeäksi ei kannata heittäytyä, mutta myyjän palatessa astialle on vaihtoehdot mitä todennäköisemmin myyjällä vähissä. Ostajalla usein voi olla montakin kohdetta kiikarissa ja tarjouskierrosta voi pyörittää niissä vuorotellen. Tällöin sitoutuminen ja ”liikaa maksamisen riski” madaltuu jonkunkin verran, kun ei ole pakko saada juuri jotain ja kun on vaihtoehtoja.

Tavallaan eletään asuntosijoittajan alennusmyyntejä, mutta riskejä ei samalla voi surutta lakaista maton alle. Pohjatyö kannattaa tehdä ja neuvottelemalla voi pyrkiä saamaan suojaa itselleen mahdollisesti yhä jatkuvaa alamäkeä ajatellen. On kuitenkin useampi suunta johon huomio voi kiinnittyä. Sama pätee useampaan talotyyppiin aina pienemmistä uudiskohteista, rivitaloihin tai vaikkapa omakotitaloihin. Houkuttelevat hinnat houkuttelevat yhä useammin tarkastelemaan useampaa vaihtoehtoa, jolloin toki ajallinen panostuskin kasvaa. Samalla toki pysyy positiivisesti markkinatilanteesta paremmin ja monipuolisemmin ajantasalla.

Siinä on vissi ero, että ostaako yksiötä vaiko omakotitaloa sijoitukseen. Vaikka itsekin ensiasuntoa etsiessä aloittelin perinteinkäämmin, niin ensiasuntonanihan päädyin omakotitaloon. Säästin ensinnäkin sievoisen summan varainsiirtoverossa. Samalla hintaero esimerkiksi kerrostalokaksion ja omakotitalon välillä oli yllättävänkin pieni, varsinkin kun huomioi korjausvelan ja sen, että tykkään tehdä paljon itse. Veikkaan, että jo tuo oli lähtösysäys lähteä tutkimaan asunto/talomaailmaa monipuolisemman. Eli siitä se sähläyssyndrooma alkoi? Toisaalta alkuun olikin hyvä tutustua alaan monipuolisemmin. Toisaalta en voi vielä tähän päiväänkään saakka, yli 10v jälkeen, täysin väittää löytäneeni omaa erikoislajiani. Lieneeköhän se juurikin monipuolisuus? It’s a blessing and a curse.

Toisaalta tiedän, että aito flippaaminen ei ole juttunu, kuin ei myöskään airbnb tyylinen lyhytaikainen vuokraus. Perinteikkäämmät BRRRR kohteet ovat enemmän alaani. Voihan niitä värikynäillä 7 vuoden asuntoflipeiksi, kuten ensisijoitusasuntoani (aiheesta enemmän TÄÄLLÄ). Ymmärrän myös kattavasti taloyhtiönaailmaa aina isompiin remontteihin asti. Samalla ymmärrän talojen maailmaa ja niihin liittyvää remontointia ja luparumblaa. Olipa kyseessä sitten yksiön tai omakotitalon remppa, molemmissa on puolensa.

On hyvä selvittää asuntosijoitusmaailman mahdollisuuksia laajemmin. Erikoistumista voi tehdä tarvittaessa ja myöhemmin. Toisaalta kokonaisuutta on hyvä ymmärtää monipuolisesti. Ja mahdollistaahan laaja osaaminen ja ymmärrys nopeamman reagoinnin ja suunnanmuutokset. Vielä on paljon asuntosijoittamisen taiteen alalajeja joita vähemmin suomessa rummutetaan. Otetaan nostoina vaikkapa: asuntohakkerointi (aiheesta olen aiemmin kirjoitellut TÄÄLLÄ) ja vihreä vuokranantaja (enkä viittaa aloittelijaan) ja siitäkin aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ.

Ihan kaikkialle ei kannata säntäillä vaikka itse myönnän omat säntäilyn syntini. Monipuolinen kartoittaminen ja ymmärrys kannattaa, mutta syvempi osaaminen kannattaa keskittää tarkemmin. Ottanen asiasta opikseni, mutta seuraillaan miten asiat edistyvät.

Säntäilijäkettu kiittää kuittaa ja kumartaa.