sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Osta kuin omaa?

Sijoitusasuntoa ei osteta kuin omaa? No kyllä ja ei. Mutta jos kyseessä on läävä, lienee asialle syytä tehdä jotain. Todennäköisesti siellä ei muitakaan asustelisi. Jos kyseessä on liian pieni tai hölmö pohja ei siellä silloinkaan varmaan muita asustelisi. Sijainti jos on keskellä ei mitään kaukana kaikkialta, moni ei varmaan sielläkään asuisi. Kaiken ei tarvitse olla priimaa, mutta kaiken on sijoitusasunnoissakin oltava hyvin mietittyä. Siinä mielessä kyllä ymmärrän, että asuntosijoittaja, jolla itsellään on 4 henkinen perhe, niin opiskelijayksiön hankkiminen opiskelijakaupungista ja peilaaminen oman elämän käytännöllisyyksiin tai niiden puutteisiin, se on aika varmasti väärä tapa. Sitä voi peilata vaikka siihen, että olisiko itse opiskelijana asunut moisessa ja syvällisemmin pohtia, mitä erityisesti arvostaisi. Tai jos vaikkapa hyppäisikin vielä osittain opiskelemaan, niin toimeisiko asunto vaikkapa omana tukikohtana. Monelle opiskelijalle asunto on juurikin sitä. Jotkut jopa käyvät lähes viikoittain kotikunnillaan ja saattaa olla että opiskelu ja opiskeluriennot vievät mukanaan, niin asunnolla vietetty aika onkin varsin rajallinen. 

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai väärää tapaa ostaa asuntoa, oli kyseessä sitten omaan tai sijoituskäyttöön. Parhaimmassahan tapauksessa voi kyseeseen tulla molemmat. Erityisenä plussana tällöin pidän:

- omakohtainen asunnon, taloyhtiön ja alueen tuntemus

- ongelmanratkaisukyvyn parantuminen

- vuokranantajan kasvojen luonti ja sitouttaminen paranee. Samoin taloyhtiövaikuttaminen saattaa parantua.

- olemassa oleva ja hyödynnettävä kontaktiverkosto

”Voisin asua täällä itse” ei tee kohteesta vielä mitään lähimaillekaan sijoituskelpoista. Toisaalta niitä lukuja on yleensä jo ennen moista pohdintaa käytyä läpi, joten oman asumisen pohdinta tulee yleensä vasta muun perinteikkäämmän ja laskelmallisemman pohdinnan jälkeen. Ostaisinko tai asuisinko kohteessa itse toisaalta edesauttaa pohtimaan asunnon plussia ja miinuksia kriittisemmin. Samalla se auttaa peilaamaan pohdintaa siihen suuntaan, mitä muut ja erityisesti se oma kohderyhmä ajattelee. Pelkkä laskinkaan kun ei riitä.

Se mitä tulee oman ostamiseen kestävyyden osalta, niin voisin välillä jopa väittää, että paremmin kulumista ja ilman huoltoa pärjäävät valinnat toimivat sijoitusasunnoissa paremmin. Vaikka ja kuinka ajattelisi, että itselle ostaisi enemmän priimaa, niin en juurikaan omien asuntojen ja sijoitusasuntojen mm. teknisissä valinnoissa mitään muuttaisi. Asiat menevöt ennemminkin hinta-laatu-käytännöllisyys edellä. Nykyisessä kodissamme on Mielen pelit ja vehkeet, mutta en rynnännyt avosylin ostamaan uutta integroitua kahvikonetta saati tilaamaan 500e varaosaa ihan vaan merkkifanaattisuudesta. Kaikki ei ole Mieleä ja aivan kalleinta priimaa. Ei myöskään sijoitusasunnoissa ja myönnän etten niihin nyt ehkä kovin heppoisin perustein päätyisi valitsemaan esim Mielen settejä. Nekin kun nyt sattuivat tulemaan nykyisessä asumuksessamme kaupan teon yhteydessä mukana. En valita, mutta en voi myöskään vain kehua. Laadukasta saa jo yhden varaosan hinnalla ja toisekseen ehkä vähemmän nimekästä lähes yhtä laadukasta jo voi melkein ostaa yleensä samaan hintaan useampia varastoon. Enkä puhu pelkistä integroiduista kahvimasiinoista. Kaikessa on puolensa.

Perinteinen ”ammattilaisten” vinkki on, että sijoitusasunto ostetaan laskin kädessä. Täytyy unohtaa logiikka, jolla katsoo asuntoja omaan käyttöön. Mielestäni yhdistelemällä sopivasti vähän kaikkia yllä mainittuja. Kun asunto toimii moneenkin suunnitelmaan (exit/pito plan A, B ja C jne) tarjoaa se mahdollisuuksia. Jos jokin yhtälö ei toimi tai myynti/vuokraaminen ei onnistukaan? Toimiiko se toisinpäin: vuokraaminen/myynti mielessä? Exit remontin jälkeen? Exit ensimmäisen vuokralaisen jälkeen? Airbnb (tai muu lyhytaikainen)? Midtermrental? Kalustettuna? Välivuokraus? Kimppakämppä? Jos vaihtoehtoja on vain yksi ja asiaa on katsonut liian kapeasti voi homma tyssätä, kun se yksi vaihtoehto ei toimikaan tai maailma muuttuu ympärillä, kuten useampaan otteeseen on jo viime vuosina saanut huomata. Jos on pelimerkit valmiina vaihtoehtoisiin ajatuksiin, ollan jo puolimatkassa eteenpäin.


Et voi ostaa itsellesi ja sijoitukseen? No kyllä ja ei. Nyt mennään jo varsin tunteita herättäville vesille. Osto ja vuokraamatta jättäminen tai myymättä jättäminen on jo itsessään jälleen sijoituspäätös. Oma asuntokin voi olla sijoitus ja siihen liittyviä laskelmia on jos jonkinmoisia. Olisiko se jopa yksi yleisimmistä syistä alkaa vuokranantajaksi: oma vanha jää vuokralle. Sitä ennen sitä on jo voinut kokeilla Airbnb kämppänä. Se voi siis olla omassa käytössä ja jopa samalla tuottavana yksikkönä sijoituskäytössä. Ja ilman kaikkea noita muitakin se on tuottanut henkistä hyvää (tai pahaa?) ja toisaalta vaihtoehtoiskustannussäästöjä? Niihin laskelmiin en sen tarkemmin pureudu ja niihinkin löytyy yksi jos toinenkin kirjoitus niin suomeksi kuin englanniksikin. Olen itsekkin sohaissut aihetta laskelmieni kera TÄÄLLÄ. Oma asuntokin voi olla isosti sijoituspäätös tai vähintäänkin osa siitä.


Vaihtoehdoista on siis hyötyä, se voi jopa olla varsin tuottoisaa.


Vaihtoehtoistodellisuuden omistava kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2024

Neuvottelutaitoja vai neuvottelutaidottomuutta?

Asuntosijoittaminen on monille houkutteleva tapa kasvattaa varallisuutta ja tavoitella taloudellista vapautta. On kuitenkin selvää, että menestyksekäs asuntosijoittaminen vaatii enemmän kuin pelkkää tuuria. Se vaatii sekä neuvottelutaitoja että kykyä selviytyä tilanteista, joissa neuvottelutaidot eivät välttämättä riitä.

Neuvottelutaidottomuutta ja neuvottelutaitoja sekä ripaus tuuria - Siitä on hyvä asuntosijoittaja tehty.


Neuvottelutaidottomuus voi olla yksi sudenkuoppa asuntosijoittamisessa. Monet asuntosijoittajat voivat löytää itsensä tilanteesta, jossa neuvottelutaidot eivät riitä. Tämä voi johtaa huonoihin kauppoihin, ylihinnoiteluun ja pettymyksiin. Neuvottelutaitojen puute voi myös johtaa siihen, että menettää hyviä mahdollisuuksia. Ylimielisyys ja muuntautumiskyvyttömyya voivat yhtälailla johtaa neuvottelutaidottomuuteen. Samoin kuin FOMO eli yleisestikin sijoitusmaailmassa tunnettu Fear Of Missing Out. Tilanteet ovat erilaisia ja tilanteet elävät, ne vaativat reagointia ja muuntautumiskykyä. Vuosien kokemuskaan ei ole oikotie onneen, se voi välillä jopa kangistaa.


Hyvät neuvottelutaidot ovat elintärkeitä asuntosijoittajalle. Ne voivat auttaa saamaan ja löytämään parempia diilejä, alhaisempia hintoja ja luomaan pitkäaikaisia suhteita myyjiin ja muihin sijoittajiin. Neuvottelutaidot voivat myös auttaa sijoittajaa selviytymään vaikeista tilanteista ja löytämään luovia ratkaisuja ongelmiin.


Ripaus tuuria: Onnekas sattuma vai hyvin suunniteltu valinta?


Vaikka tuurilla voi olla osuutensa asuntosijoittamisessa, on tärkeää muistaa, että menestyksellinen sijoittaminen perustuu usein hyvin suunniteltuihin valintoihin ja johdonmukaiseen työhön. Sijoittajat voivat löytää hyviä mahdollisuuksia ja onnekkaita tilanteita, mutta nämä tilanteet eivät yleensä ilmesty tyhjästä. Ne vaativat aktiivista etsintää, analyysiä ja valmistautumista.


Menestyksekäs asuntosijoittaminen vaatii siis sekä neuvottelutaitoja että kykyä selviytyä tilanteista, joissa neuvottelutaidot eivät riitä. Yleensä tuuri seuraa itse tekemisen tahtia ja matkaan varmasti mahtuu niin hyvää kuin huonoakin tuuria. Hyvät neuvottelutaidot voivat auttaa sijoittajaa saamaan parempia diilejä ja selviytymään vaikeista tilanteista, kun taas neuvottelutaidottomuus voi johtaa pettymyksiin ja huonoihin päätöksiin. Lisäksi on tärkeää muistaa, että menestyksekäs sijoittaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, muuntautumiskykyä ja jatkuvaa oppimista.


Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa jälleen.