keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Tonnin tunti

Palautin aikalailla viikko sitten veroilmoitukseni ja kyllä siihen taas meni jokunen tunti... Kaikkiaan aikalailla 3,5h... Se lienee tämän vuoden vuokranantajan hommani suurin "urakka". Toki olen aktiivisesti osallistunut vuokrakaksioni putkiremonttiprojektiin ja siihen on uponnut varmasti myöskin useita tunteja. Toisaalta jokatapauksessa pitäisin omaisuudestani huolta. Veroilmoituksen tekemiseen ilman pääomatuloja menisi vain murto-osa ajasta.

Suoraan sanottuna valehtelisin jos väittäisin, että veroilmoituksen tekeminen vei osaltani vain 3,5h. Vuoden mittaan olen keräillyt kuitteja, laskuja ja lisännyt ne kirjanpitooni, jotta ne ovat hollilla verottajan niitä vaatiessa. Kirjanpitoon kuluneen ajan olen laskenut kaavalla 2min/tosite, toki veroilmoitusta tehdessä ne kävin läpi. Tositteita kertyi yhteensä noin 60kpl, joten aikaa kului 2h (60x2min=120min). Tämän lisäksi seurailen verotukseen liittyvää keskustelua ja pyrin tarkistamaan verottajan ohjeet ja mahdolliset muutokset ennen veroilmoituksen tekemistä. Tähän seurantaan ja tsekkailuun laskelmoisin kuluvan noin 5-10h/vuosi. Sanoisinkin, että viime vuoden veroilmoituksen tekeminen osaltani vei noin 10-15h.

Juristit laskuttavat/tienaavat useita satasia tunnissa, samoin lääkärit, tilintarkastajat ja mitä näitä nyt onkaan. Tavallinen tallaaja voi päästä hyville "tuntipalkoille" miettiessään verovähennysmahdollisuuksiaan taikka täyttäessään huolellisesti veroilmoituksensa. Erityisesti sijoittajille, asuntosijoittajille ja vuokranantajille veroilmoituksen huolellinen tekeminen on lähes yhtä antoisaa kuin itse sijoittaminen (ainakin itselleni). Varmistinhan minä verottajalta, että miten Aku Ankka tilauksenkin voisi vähentää verotuksessaan (linkki verottajan vastaukseen). Verottaja vie tuotoista melkolailla kolmanneksen. Jos sen voisi vaikkapa puolittaa olisi mahdollista säästää jopa tonneja.

Siihen on syynsä miksi yritysveroneuvojat ja verojuristit tienaavat maltaita, sillä he voivat auttaa säästämään miljoonia. Siihen on syynsä miksi sijoittajan kannattaa pitää verovuoden mittaan kirjaa omista sijoittamiseen liittyvistä kuluistaan, sillä niistä puroista voi kertyä ja yleensä kertyykin kiitettävä virta, jolla pienentää omia verojaan. Ei ehkä miljoonien säästöihin päästä, mutta satasien ja tuhansien säästöt kyllä pitävät suupielet ylhäällä ja mielen virkeänä.

Tavoitteena vielä jokin päivä päästä tonnin tuntiin, eli huolellisella veroilmoituksen täyttämisellä päästä, ei vain satasien, vaan tonnin tai tuhansien eurojen säästöihin. Tulihan tuossa viime vuodeltakin jo tuhansia kilometrejä kaikenmaailman yhtiökokouksissa, työmaakokouksissa ja näytöillä/katselmuksilla hyppiessä.

Vain veroilmoituksen täyttämiseen kulunutta aikaa ajatellen tonnin tunti ei jäisi varmastikaan kovinkaan kauas. Kokonaisuus huomioiden, eli 10-15h työmäärä, tonnin tunti olisi jo melko utopiaa. Toisaalta 10-15te säästöt kuulostavat houkuttelevalta, joten jatkossakin todellakin jaksan panostaa veroilmoitusteni tekemiseen.

Verokettu kuittaa.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Yleishyödyllinen vai maanvaiva?

Kallistuisin jälkimmäiseen... Putkiremontti etenee, yllätyksiä on tullut ja pieniä viivästyksiä, mutta kaikkien intresseissä on, että remontti valmistuu ajallaan ennen juhannusta. Asbestikin on lähes tulkoon pienempi paha kuin lakkoilmoitus "Tilaaja vastaa ja maksaa...".... No mutta millä helv... 

Vaikka asbesti tuo parhaimmillaan tai ikävimmillään kymmeniä tai satoja tuhansia lisälaskuja, niin yhteisymmärryksessä on edetty, että se vain on hoidettava ja urakoitsija pyrkii minimoimaan vaikutukset aikatauluihin. Tottakai vaikutuksia on, mutta loppupään lupauksesta "Valmista ennen Juhannusta...", siitä ei ainakaan vielä ole tingitty.

Loppupään työmaakokouskutsua lukiessani vähän taas alkaa hymyilyttämään, kun liitteenä tulee lakkouhan ja mahdollisesti toteutuvan lakon vaikutuksia koskeva "kirje"/pdf. Millä logiikalla tilaaja joutuu maksumieheksi, kun tekijät haluavat lisää palkkaa ja työnanatajat eivät tätä mitä ilmeisimmin purematta niele. Ymmärrän yskän, mutta en ymmärrä miksi yskä pitää tartuttaa tilaajaan. Voisiko tilaaja syrjäyttää lakon maksamalla vähän lisää, jotta tältä pelleilyltä vältytään? Saataisiinko näin tarpeeksi rikkureita kerhoon, jotta työmaa ei seiso ja makseta ns. turhasta?

Ymmärrän, mutta en ymmärrä. Kaippa se siellä jossain urakkasopimuksessakin lukee.... Asia on kuitenkin ajankohtaista ottaa urakkasuunnitteluissa huomioon jos urakan aikana työehtosopimukset ovat uudelleen neuvotteluissa. No lakot ja lakkouhat kuitenkin poistuivat nyt rakennusalalta, joten turha tässä enää valittaa. Pisti se kuitenkin vähän taas miettimään, että miten hommat toimivat tai eivät toimi. Toki omana suurimpana vaikuttimena myönnän olleen oman asuntoni valmistuminen ja sen mahdollisen lisäviivästymisen. Lakkouhka kuitenkin poistui ja oma sijoitusasuntoni oli valmis (melkein alkuperäisessä) aikataulussaan. Miksi melkein, niin syynä asbesti. Lisästooria ja kuvia hankkeen varrelta taas myöhemmin.

Putkiremppakettu kuittaa.

tiistai 8. toukokuuta 2018

Yhtiökokouskausi parhaimmillaan

Keväisin pidetään enemmän tai vähemmän huolta omasta (yleensä) suurimmasta varallisuuserästä, eli asunto osakkeesta. Yhtiökokouksissa kannattaa käydä vaikuttamassa ja tästä onkin ollut viime vuosina ihan positiivista pöhinää aina mediassa asti.

Jollet itse pääse paikalle, kannattaa joku luotettava henkilö laittaa valtakirjalla omaa näkemystäsi paikkaamaan, tai vaikka ihan silmä- ja korvapariksi kokoustamaan puolestasi ja nuuhkimaan tunnelmaa. Yhtiökokouksiakin löytyy laidasta laitaan, yleensä mennään peruskaavalla ja keskustelua taloustilanteen läpikäynnin jälkeen lähinnä nostattavat siisteys, parkkipaikat ja naapurisopu/-eripura. Siitä huolimatta asialistoilla voi olla sellaisia asioita joissa kunkin omistajan kannattaa olla antamassa oma äänensä ja/tai mielipiteensä. Ja vaikka mitään ratkaisevaa tai päätettävää asialistalla ei olisikaan saa kokouksessa hyvän kuvan yleistilanteesta ja yleisestä tunnelmasta yhtiössä. Vuokranantajalle nämäkin "turhat" keskustelut ja huutelut antavat tekemättömyyttä kattavamman kuvan yhtiöstä ja vallitsevista fiiliksistä.

Yleensä kokouksissa käy vain suppea sama porukka joka vuosi. Hallitus on yleensä aika hyvin edustettuna ja tietyt huutelijatyypit, joilla ei kuitenkaan ole mitään fiksua sanottavaa, tai ainakaan mitään kehitysideoita sellaisia kysyttäessä. Se nyt vaan on ilmeisen kivaa huudella.... Poikkeuksina lienvät suuremmat remontit, kuten putki- tai julkisivuremontti, jolloin omistajat oikeasti heräävät ja päätyvät remonttikokoukseen jopa paikanpäälle. Suuret remontit ovat suuria asioita, mutta kyllä ihan yleisestikin olisi hyvä pitää jatkuvaa huolta omasta varallisuudesta. Auto kyllä huolletaan ja katsastetaan. Mites on asuntojen laita? Hyvä jos yhtiökokouksissa jaksetaan käydä...

Yhtiökokous on parhaimmillaan (vai pahimmillaan) kunnon sirkus. Hypitään aiheesta aiheeseen, joku huutelee jokaisesta asiasta, hallitusta epäillään ja haastetaan, mikään ei ole hyvin. Toisaalta mitään uusia ideoitakaan ei ole antaa ja eniten harmittaa naapurin Pirkon tai Pekan touhuilut. Puheenjohtajalla saattaa olla oikeastikin kädet täynnä pitäessään kokousta edes jokseenkin aisoissa. Se kuitenkin on puheenjohtajan tehtävä ja tuppisuunakaan ei kannata yleisiä huutelijoita kuunnella. Toisaalta jollei hallitukselta tai isännöitsijältä saa kunnon vastauksia asiallisiin tiedustuihin voi päätellä, että onko kaikki hyvin ja tulisiko asioita tehdä toisin.

Yhtiökokous on hyvä paikka nuuskia ilmapiiriä, saada (mahdollisesti) halpaa huvia ja toisaalta oikea paikka vaikuttaa oman merkittävän omaisuuserän hallintaan ja huoltoon. Kaikkea ei kuulu purematta niellä, kysyä kuuluu jos jokin asia mietityttää tai ei mätsää, hallitustyöhönkin voi ryhtyä (mielellään) jos on osaamista tarjota. Yhtiökokous tai hallitus eivät ole mörköjä vaan ennemminkin paikkoja vaikuttaa, niihin kannattaa halutessaan tarttua.

Hallituskettu kuittaa.