tiistai 9. toukokuuta 2017

Vuokranantajan "rankka" työviikko

Viime viikolla joiduin itsekin jopa vähän "töihin". Kevät on asuntosijoittajan ehkä kiireisintä aikaa... On yhtiökokouksia, hallituksen kokouksia, veroilmoituksia, liittojen tapahtumia (yleensä aikalailla jopa edellä mainittuihin aiheisiin liittyen) ja kaikkea muuta pientä kivaa. 

Yleensä kuitenkin nämä kaikki jakaantuvat (toivottavasti) melko tasaisesti, joten taakka ei ole järin suuri ja ylitsepääsemätön. Viimeisestä viikostani itselleni jäi kuitenkin lievä "työn teon" maku suuhun. Samalle viikolle osuivat sekä liiton tapahtuma, veroilmoituksen täyttäminen (hyvissä ajoin) ja toisen vuokralaiseni luona käyminen, tsekkaamassa että millainen projekti lieden vaihtamisesta tuleekaan. Eikä se vappukaan yhtään helpottanut viikon alkuun pääsemisessä.

Kilometrejä ja tunteja siis kertyi, mutta samalla taas kokemus, osaaminen ja vuokralaisen asiakaskokemus karttuivat. Uhraan esim. veroilmoituksen taustatyöhön useita tunteja vuodessa merkkaamalla kilometrit, kulut, kuitit, hankinnat jne ylös. Vaikka teen mielestäni taustatyön ja -merkinnät huolella kuluu veroilmoituksen täyttämiseen yleensä tunti jos toinenkin. Toisaalta, kunnolla taustatyön tehneenä voi säästää satoja tai tuhansia euroja. Itse kuulun pienenä harrastelijatoimijana satoja euroja säästävään kastiin, mutta kyllä siinä (laskennallisesti) tuntipalkoille pääsee.

En usko vieläkään löytäneeni kultaista polkua kaikkiin mahdollisiin sijoittamiseen ja asuntosijoittamiseen liittyviin verovähennysmahdollisuuksiin, mutta vuosi vuodelta uskon pääseväni lähemmäs. 

Uhraan myös mielelläni aikaa vuokralaisilleni, jotta he tuntevat olonsa asunnoissani mukavaksi ja jotta olisin mahdollisimman helposti lähestyttävä. Asioilla harvemmin on tähän mennessä ollut kiire, eikä tämä liedenvaihtooperaatiokaan kuulu palohälytyskiireen "code red" (punaisen koodin) tasolle. Viime viikolla sain kuitenkin otettua härkää sarvista ja käytyä tsekkaamassa tilanteen. Liesi toimii, mutta on jo aikansa elänyt, joten lienee aika vaihtaa uuteen. Samalla sai muutenkin hyvin kyseltyä kuulumisia. Kaikki hyvin ja pikkuviatkin ovat hoituneet sutjakkaasti huoltoyhtiön toimesta.

En voi kuitenkaan väittää ylirasittuneeni viime viikon ponnisteluista ja voin vain kuvitella tilannetta, kun asuntoja on yhden käden sormilla laskettavien sijaan asunto per sormi ja per varvas. Vaikka sormia ja varpaita muutama uupuisikin, niin yhtiökokoukset ja veroilmoitukset vievät luultavasti huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa. 

Harrastelijmaisuus on hauskaa, varsinkin kun voi olla suurimman osan ajasta jalat pöydällä ja nauttia. Toki kun asuntoja kertyy niin taloudellinen nautinto on suurempaa ja asioita voi (ja luultavasti kannattaakin) delegoida myös eteenpäin. Toisaalta parin päivän "päänvaivat" tai "työviikot", eipä niitäkään rankoiksi voi haukkua. Tykkään tekemisestä ja olen myös pihi tee-se-itse-tyyppiä, kuten aiemmin on käynyt ilmi. Osaan kuitenkin myös nauttia, kun olen-jo-tehnyt-itse ja homma rullaa.

Kevättä pitkin hitaasti ja epävarmasti kohti lumista kesää.

KKKK

tiistai 2. toukokuuta 2017

Kiinteistön kehittäminen

Kukin omistaja (oli sitten asukas, asuntosijoittaja, vuokranantaja...) voi vaikuttaa yhtiökokouksessa. Vaikuttamisen määrään ja laatuun voi itse vaikuttaa omalla tekemisellä ja aktiivisuudella ja pyrkimällä vaikka hallitukseen. Töllöin pääsee vastaamaan ja vaikuttamaan enemmän kysymyksiin kuten: miksi naapuritalossa vastike on 3e/m² ja meillä 4e/m²? Miksi vastike nousee tai laskee 5snt/m²? Tavoitteena tulisi olla, että miten sitä saadaan laskettua lisää tai pysymään edes kurissa? Ei mahdollista, koska kaikki nykypäivänä vain kallistuu? Lähes kaikki on lähes aina mahdollista.

Mediassa paljon puhuttaa asuntojen rakentaminen, energiatehokkuus, taloyhtiöiden helvettiremontit ja digitalisaatio (joskin melko harvoin taloyhtön näkökulmasta). Nämä kun yhdistetään saadaan mielenkiintoinen ja nouseva osa-alue, kiinteistön kehittäminen. Omallakin kohdalla on uusin kohde uuteen uskoon laitetusta vanhasta tehtaan toimistorakennuksesta, käytännössä uudiskohde siis. Vanhaa hyödynnetään nykyään paljon ja modernit loft asunnot ovatkin kysyttyä tavaraa. Monia tyhjiä toimitiloja hyödynnetään näin asuntopulan aikana melko hyvin ja suurin osa kehityskohteista onkin priimapaikoilla, milloin rannalla, keskustassa ja nousevalla uudella lähiöllä.

Myös isojen remonttien yhteydessä (putki ja julkisivut) moni taloyhtiö miettii useita toteutustapoja. Melko harvinainen, mutta joskin nouseva tapa on näiden suurien remonttien yhteyteen hyväksikäyttää olemassa olevaa rakentamatonta rakennusoikeutta. Tällöin voi olla mahdollista laajentua katolle tai kellariin tai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Pari tai kymmenen ullakko penthousea putkiremontin yhteydessä, maksaa aivan varmana itsensä takaisin ja hoitaa osuutensa remontin rahoituksesta. Jollei rakennusoikeutta ole niin aina voi hakea lupaa. Itse ainakin tulen jatkossa kaikissa asunto-osakeyhtiöissäni ottamaan nämä mahdollisuudet huomioon.

Remontti = mahdollisuus, taloyhtiöillä on kullan arvoisia tilaisuuksia ottaa konkreettisesti kantaa energiatehokkuuteen, digitaalisiin lisäpalveluihin ja rahoituksen järjestelemiseen luomalla lisää asuintilaa. Tämä vaatii uskallusta, osaamista ja halua kehittyä ja kehittää. Onko hallituksen hankalaa tehdä oma watsapryhmä kommunikoinnin helpottamiseen? Taloyhtiölle omat nettisivut tai fb sivu? Älykäs ilmoitustaulu? Valojen ja lämmityksen hallinta etänä? Kaikki tämä on jo mahdollista, paljonko käytössä? Liian vähän.

Ei nyt ehkä yksiötä roskakatokseen, mutta jos on ullakko tai kellarikomerot käyttämättömiä romulaareja, voisi niitä mielestäni käyttää fiksumminkin. Enkä tarkoita taloyhtiön digitalisoinnilla sitä että jokaisella asukilla olisi oma padi jolla säätää lämpöä, ilmastointia jne (lienee itseasiassa jo aika mahdollista vaikka omalla älypuhelimella). Autosta kyllä saadaan liikkuva tietokeskus, mutta se paljon arvokkaampi asunto harvemmin sisältää nykypäivänä niin hienoa tekniikkaa, vaikka se olisi miten helposti jo käden ulottuvilla.

Eli ei kun sohimaan ampiaispesää, kaikki uusi aina maksaa vähän lisää, uskoisin että nämä satsaukset maksavat itsensä helpolla takaisin. Muutos on hyvästä? Ei läheskään aina, eli siksi sanavalintanani ampiaispesä. Suurimmaksi möröksi voisin kuvitella vanhoollisen ukko- (vai alku-)kantaiset isännöitsijät tai puheenjohtajat, jotka suureksi osaksi ovat juuttuneet faksiaikakaudelle. Tämä "ukko" tulisi pystyä jyräämään eikä toistapäin tai ehkä mieluummin saada kehitystyöhön mukaan, tällöin koko taloyhtiön innon löytämiselle on enemmän mahdollisuuksia.

Mitä jos seuraavalla kerralla ei tehdä minimejä minimi rahalla? Mittakaavaedut ovat yleensä merkittäviä suurissa remonteissa ja kun kerran paikkoja revitään niin revitään kunnolla ja tehdään kerralla parempaa. En tarkoita että laittaa rahaa vain haisemaan vaan sekin tulee tietysti tehdä fiksusti ja suunnitelmallisesti. Tehdään kaikki tai ainakin paljon, tehdään se suunnitelmallisesti ja sijoitetaan sopivasti rahaa.

KKKK