Asuntosijoittajan ensiasunto

Asuntosijoittajan ensiasunto - koska sillä on merkitystä. 

Olen itse useasti kirjoittanut oman ensiasunnon ostoprosessista ja tiestäni ensisijoitusasuntoon ja asuntosijoittajaksi. Ja ja ja... Tarinaa riittää yhä ja on riittänyt jo tähänkin saakka. Ensiasunto on yksi askel kohti asuntosijoittamista.

Miksi ensiasunnolla ja omalla asunnolla ylipäätään on merkitystä asuntosijoittamisen taipaleella?

Taival kohti ensiasuntoa on monille todellinen heräte taikka koetinkivi asumisen ja asuntojen maailmaan. On taloyhtiöitä, lainoja, vastikkeita, hallituksia, isännöitsijöitä, yhtiöjärjestystä, kuntokartoituksia, remontteja ja erikoisia taloja. Taival voi kuullostaa loputtomalta, mutta se voi myös olla mielenkiintoinen, valaiseva ja opettava. Kun etsii sitä ensiasuntoa tulee aika monasti näihin asioihin törmättyä ja tutustuttua. Se on jopa suotavaa. Ensiasunto on siis alkujaankin alkukosketus asuntosijoittajan elämään. Kaikki edellämainitut ovat jopa kiinteitä osia asuntosijoittajan elämästä. 

Matka esim suosittuun taloudelliseen riippumattomuuteen helpottuu kummasti, kun ei ole riippuvainen vuokranantajastaan. Vuokranantajakin voi kannustaa ja valmentaa vuokralaisiaan kohti omistusasuntoa. Vaikkei asuminen ilmaista olekaan niin säästöä kertyy omistusasunnossa yllättävänkin paljon. Se onko oma asunto ensimmäinen askel taloudelliseen riippumattomuuteen on makuasia. Toisaalta jotenkin sitä omaa asuntoaan vartenkin pitää säästää. Yleensä se säästäminen jatkuu vaikka niitä säästöjä välillä käytteleekin, se jopa kuuluu asiaan. Oma asunto on varsin tyypillinen osa suomalaisuutta. Toinen makuasia on, että asuuko mielummin vuokralla vai omassa.

Omassa asunnossa/talossa asuminen opettaa myös pitämään omaisuudesta ihan eri tavalla huolta. Kuinka monen vuokranantajan vuokralainen on unohtanut edes VUOSITTAIN pestä esim. hajulukot taikka liesituulettimen suodattimet? Ehkä nuo helposti unohtuvat myös omistusasujilta, mutta useammin vuokralaisiltani kuin itseltäni. Loppusiivousohjeistuksestakin on vain rajallisesti hyötyä. Vain kerran olen joutunut vuokralaisen kanssa yhteistuumin hyödyntämään vakuutta loppusiivoukseen. Tyhjä asunto, kun harvemmin pitää sisällään puutarhakalusteiksi sopivaa kalustetta, vodkapulloa (tai jtn) jääkaapissa taikka pilkkivehkeitä. Naapurin mukaan kalastussiimat rautalankoineen ajoivat vara-avaimien virkaa, kun postiluukku suojaluukkuineen oli otettu pois paikoiltaan. Aina sitä oppii.

Asuntosijoittamisen matka opettaa paljon, mutta lähes yhtä paljon oma asuminen ja omaisuudesta huolehtiminen opettaa. Jos olet asunut asunnoissasi itse olet aivan nextillä levelillä kertomaan asunnosta, sen ominaisuuksista ja alueesta. Tämä voi olla myös osa asuntosijoittajan evoluutiota, josta olen aiemmin kirjoittanut TÄÄLLÄ. Tottakai olet myös puolueellinen, mutta kaikki myyjät käyttävät aina värikynää. Kuinka usein asuntonäytöillä kirpaisee, kun saat vastaukseksi ”en tiedä”. Itse ainakin arvostan niitä, jotka tietävät (eivätkä vain teeskentele tietävänsä).

Asuntosijoittajan oman asumisen taival kertoo myös paljon:

• Millainen olet
• Mistä pidät ja mitä arvostat
• Ymmärrätkö muita
• Ymmärrätkö asumisen tarpeita
• Osaatko huolehtia omaisuudesta
• Sopeudutko yhteisöön
• Tuletko toimeen muiden kanssa
• Osaatko laskea
• Näetkö excelin taikka pintojen taakse (se kaunis kahva on VAIN kahva)
• Aina tulee yllätyksiä ja asunnossa kun asuu, niin pääsee kokemaan ne kaikki erikoisuudet

Kun olet kerran ostanut kohteen, jossa hajulukkoja ei koskaan ole pesty... Tai kun olet sen kerran ostamassa kohteen jossa ei ole sähköt päällä... Tai kun kalusteilla (lue: roinalla) enemmän tai vähemmän peitellään jotain... Nämä ovat usein seikkoja joiden tajuamiseen voi mennä vähemmän tai enemmän aikaa. Toimimattoman hellan huomannee melko pian. Talvella ostetun kohteen parvekkeenoven lämpimään aikaan paisumista voi olla hankalaa huomata ennen kesää... Lista voi jatkua melko pitkään. Asumalla kohteessa itse moneen seikkaan voi kiinnittää kriittisemmin huomiota vaikka myönnän että usein myös vuokralaiset ovat varsin valveutuneita ja itse pyrin pitämään yhteydenpidon kynnyksen mahdollisimman matalalla. Jos jokin tuntuu, että se ei toimi kuten kuuluu, niin itsekin haluan siitä tietää ja tarttua asiaan. 

Ostajalla ja/tai vuokralaisella on aina velvollisuus tarkistaa kohde huolellisesti. Siinä voivat auttaa eniten pelkästään oma huolellisuus ja se että asioista kysyy. Myyjä kun ei saa peitellä asioita, ainakaan tietoisesti. Asumalla selviää loput.

Asuminen opettaa ja omat valinnat määrittävät sen keitä me olemme. Ensiasunto voi olla aivan erilainen kuin ensisijoitusasunto. Usein (tai ehkä yhä useammin) ensiasunto kuitenkin päätyy sijoitusasunnoksi (aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ). Toisaalta sijoitusasunto pitäisi ostaa eri kriteerein kuin omistusasunto? Vai pitääkö? Toiset syntyvät laskin tai puhelin käden jatkeena, mutta asumisen kanssa ollaan tekemisissä myös tunteiden kanssa. Sijoitusasunto on jonkun koti, joten on hyvä sisäistää mitä potentiaalinen kohderyhmä asunnolta kaipaa. Asuisinko kohteessa itse? Tai riittääkö pelkkä maali? Ne määrittelevät paljon, vaikka myönnän että ne ovat vain osa kokonaisuutta. Myönnän että omakotitalosta voi olla korkea kynnys muuttaa yksiöön. Itsehän muutin omakotitalosta kimppakämppään. Toki tiesin järjestelyn olevan vain väliaikainen ja taloudellisesti varsin järkevää. Omakotitalojakin on tullut jo useampi ostettua ja siihen ostoprosessiin pääsee tarkemmin tutustumaan TÄÄLTÄ.

Kaikki alkaa ensiasunnosta, se on matka asumisen ja asuntojen ja talojen jännittävään maailmaan. Näin alkoi oma tutustumiseni ja taipaleeni asuntosijoittajaksi.

Asumisen kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.