Asuntosijoitussäkin voi rakentaa monellakin tavalla. Toiset erikoistuvat uudiskohdeyksiöihin, toiset flippaavat kämppiä, toiset remppaavat hyvin tingittyjä asuntoja maagisiksi vuokrapitokohteiksi, toiset sijoittavat autopaikkoihin, toiset omakotitaloihin. Joku, kuten minä tekee aika laajalla skaalalla hajauttaen koko palettiin. Hajauttamisesta puhutaan sijoittamiseen liittyen yhtenä ainoana ilmaisena lounaana. Sama mielestäni pätee myös asuntosijoittamisessa, oli kyseessä sitten sijainti taikka kohdetyyppi. Hajauttamisessa, ainakin asuntosijoittamiseen liittyen on kuitenkin omat haasteensa, kuten aikalailla kaikessa. Erikoistumalla kun voi helpottaa sitä omaa elämää ja syväosaaminen on aika nextillä levelillä. Mutta kuten kaikessa, molemmissa on puolensa.
Itse olen pitkälti hajauttanut asuntosijoitussäkkinikin. Osittain ihan oppimismielessä ja osittain, koska mahdollisuuksia on tarjoutunut erilaisissa tilanteissa. Osittain myös aidosta mielenkiinnosta ja oppimisen nälästä. Laajalla osaamisella on puolensa ja kun on tutustunut eri twisteihin laajalla skaalalla pystyy löytämään (ehkä) helpommin sen oman timanttisen mielenkiinnon kohteensa. Se myös auttaa elämässä, jossa nyt yleensä tulee erilaisia tilanteita vastaan. Erikoistumalla ensimmäiseen THE juttuun ei tiedä mistä jää paitsi (jos jää). Laajalla pensselillä vetäen toisaalta tehokkuus ja ajatukset välillä ailahtelevat. Tai ainakin riskit liian paljon tekemisestä kasvaa.
Toisaalta kun haaveilee ja haahuilee yhtä paljon kuin meikäläinen niin useiden asioiden kokeilu kannattaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään? Täten kannattaa kokeilla vaikka ja mitä. Jos jokin asia nyt toimii erinomaisesti paremmin kuin muut niin silloin siihen voi olla järkevää panostaa ainakin enemmän. All in yhteen asiaan (sijoittamisessa tai muutoinkin) kun nyt vaan on riskienhallinnallisesti haastavaa.
Asuntosijoittajalla arkkitehtuuri lähtee kuitenkin rakentumaan jo ennen perustuksia. Pohjatyöt ja taustatutkimukset, kun nyt vaan aina kannattaa tehdä kunnolla. Kokonaisuus on kuitenkin jo pelkästään näkyvää pintaa syvällisempää. Ja helpoiten havaittavat seinät ja katto eivät usein riitä. Lopulta kun kokonaisuus on kasassa voi alkaa viilaamaan pilkkuja sellaisista kohdista kun itseään kiinnostaa tai jotka kokee toimivimmiksi.
Ei siis ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa tehdä asuntosijoittamista. Kukin voi löytää sen oman juttunsa. Se voi viedä aikaa tai toiset jo heti alkuun tietävät mistä lähteä liikkeelle. Tekemällä ja kokemalla kuitenkin oppii. Syventymällä voi oppia tekemään paremmin ja helpommin enemmän. Oma tie voi löytyä heti nurkan takaa tai sen löytäminen voi viedä vuosikymmeniä. Kukaan ei ole seppä syntyessää, mutta me kaikki olemme oman onnemme seppiä.
Kettu kuittaa.
Ps. Fun fact: Tönöprojektin vanhat koksihiilet löysivät oikealta sepältä uuden hyötykäyttökodin ja samalla sain apua niiden poisroudaamiseen (annetaan ilmoituksella).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti