Kuuma kesäsesonki, talven rauha ja opiskelijavalinnan yhä pirstaloituneempi aikataulu – Suomen opiskelijakaupungit tarjoavat monialaisen pelikentän asuntosijoittajalle. Tässä postauksessa vedetään yhteen olennaiset seikat vuokramarkkinoista, Kelan tuista ja opiskelijavalinnan muutoksista – ja käydään läpi, mitä ne merkitsevät sijoittajalle.
Vuokrasesongin tuomat mahdollisuudet
Kesä-heinäkuu on edelleen opiskelijakaupunkien vuokramarkkinoiden huippusesonkia. Uudet opiskelijat rynnivät asuntoja etsimään heti, kun opiskelupaikat varmistuvat. Ajoitus on kuitenkin muuttunut: opiskelijavalinnat julkaistaan nyt porrastetusti toukokuusta elokuulle, ja varasijaliikenne jatkuu pitkälle elokuun alkuulle asti.
Vaikka markkina käy kuumana, vuokrakysyntä ei ole enää yhtä kiihkeä kuin vuosikymmen sitten. Kaikki muistanevat ne ajat, kun yleisnäyttöön tuli kymmenittäin hakijoita, ja rappukäytävässä oli jonoa pihalle asti – vaikka asunto olisi ollut vähän elämää nähnyt? Tällaiset näytöt olivat asuntosijoittajalle herkkua: Hyvistä vuokralaisista pystyi poimimaan parhaat. Tänä päivänä tilanne on muuttunut.
Vuokralaiset osaavat vertailla. Markkinalla on enemmän tarjontaa, ja opiskelijat – varsinkin isommissa kaupungeissa – ovat aiempaa laatutietoisempia. Vuokralaisella on usein enemmän vaihtoehtoja, mikä pakottaa vuokranantajan pistämään asunnon kuntoon ja miettimään hinta-laatusuhdetta tarkemmin. Mm. astian- ja pyykinpesukoneet ovat lähes pakollisia, myös yksiöissä.
Yleisnäyttöjä voi edelleen järjestää, mutta niiden tehokkuus ja kiinnostus on heikentynyt: valokuvaus, tarkka ilmoitus ja nopea reagointi ovat nyt tärkeämpiä kuin jonot ovelta. Toisaalta tämä kehitys on myös hyvä asia: laadukkaasti valmisteltu vuokrailmoitus ja yksilöllinen näyttö mahdollistavat aidosti kiinnostuneiden hakijoiden tavoittamisen – ja antavat vuokranantajalle enemmän mahdollisuuksia valinnan tekemiseksi. Ei vain oteta sitä kuka ensimmäisenä saapui paikalle tai on pintapuolisesti fiksuin ja filmaattisin.
Opiskelijakaupungit kuten Helsinki, Turku ja Tampere ovat kuumimpia alueita – tarjonta on tiukkaa, mikä mahdollistaa vuokratason noston. Myös muut opiskelijakaupungit käyvät kuumana, tuottotasot voivat ylittää huomattavastikin kasvukolmion kärjet ja mm. Vaasassa on suorastaan huutava pula asunnoista. Asunnot varataan usein jo kesäkuun alussa, sillä käyttöaste opiskelija-asuntoyhteisöissä, kuten HOAS ja TOAS, pyörii yli 95 % vuoden 2024–25 aikana.
Talvella (marras–joulukuu) vuokramarkkinat rauhoittuvat – vuokralaiset liikkuvat vähemmän, ja neuvotteluvaraa on enemmän. Vuokrasijoittajalle tämä on otollinen aika huolto‑ ja remonttikierroksille – sekä uudelleenarvioida vuokria ennen uuden vuokrakauden nousua.
Opintotuki ja asumislisä – yhä iso merkitys vuokranmaksukyvylle?
1.8.2025 alkaen opiskelijat siirtyvät hakemaan yleisen asumistuen sijaan opintotukiasumislisää, joka korvaa yleisen asumistuen opiskelijayksiköissä . Asumislisä kattaa pääosin 80 % vuokrasta, mutta tuen saaja saa summasta käteen vähemmän ison vuokran vuoksi (rajat 216–296 €/kk kunnasta riippuen). Vuokranantajalle tämä näkyy siten, että opiskelija saa edelleen tukea vuokraan – mutta vuokran suuruudella on isompi merkitys.
Kaiken kaikkiaan opintoraha ja asumislisä muodostavat opiskelijan vuokranmaksukyvyn rungon: tuet ovat varsin vakaita ja tiedossa ennakkoon – mikä helpottaa vuokrasopimusten hallintaa ja vuokrien arviointia sijoituksissa. Muutokset kuitenkin aina muuttavat koko markkinaa, vaikka tässäkin yhteydessä palataan takaisin ns. vanhaan.
Opiskelijavalintojen muutos – pirstaleinen porrastus ja huolellinen suunnittelu
Aikaisemmin opiskelupaikat selvisivät tyypillisesti yhdellä tai kahdella napakalla päivämäärällä. Nyt tilanne on enemmän hajanaista: todistusvalinnat julkaistaan touko–kesäkuun aikana, ja valintakoetulokset heinäkuun alussa – varasijapalautus jatkuu jopa elokuuhun asti, sillä varasijat sulkeutuvat 5.8.2025 klo 15:00.
Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että vuokrajakson aloitus ja ennen niin selkeä vuokrasesonki on vähemmän ennustettavissa: vuokralaisten opiskelupaikkojen varmistuminen on varsin hajautettua.
Onko asuntosijoittaminen opiskelijakohteissa nyt entistä vaikeampaa?
Ei välttämättä vaikeampaa – mutta entistä vaativampaa suunnittelun, joustavuuden ja aikatauluttamisen osalta. Jokainen vuosi tuo uusia aikatauluhaasteita (esim. valinnat hajautuvat yli kuukausia), ja Kela‑tukimuutos korostaa vuokrien ja opiskelijan maksukyvyn selvittämisen tärkeyttä.
Kysyntä on yhä kovaa, useissa opiskelijayhteisöissä käyttöasteet huitelevat lähellä 100%. Oikea ajoitus ja joustavalla sopimusajattelulla voi saada itselleen hyötyä ja kilpailuetua:
- tasaisesta vuokratuotosta,
- vähittäisestä vaihtuvuudesta sesonkien mukaan,
- ja opiskelijoiden arvioitavissa olevasta tukijärjestelmästä.
Kun hallitset ajoituksen – niin markkinoinnin kuin vuokrasopimusten – ja otat huomioon tukien ja opintovalintojen muutokset, tarjoaa opiskelijasesonki edelleen korkeampaa, vakaata ja ennustettavaa tuottoa.
Muuttuva markkina vaatii joustavuutta ja reagointikykyä – muttei tee asuntosijoittamisesta vielä vaikeaa. Vaikeampaa toki.
Vaikka markkinat eivät ole enää yhtä “kuumia” kuin silloin, kun yksiön perässä saapui koko kortteli paikalle, vuokrakysyntä opiskelijakaupungeissa on edelleen vahvaa – erityisesti kesän/alkusyksyn sesongissa. Muuttunut markkina vaatii vuokranantajalta kuitenkin enemmän:
- kilpailukykyistä hinnoittelua,
- hyvää markkinointia,
- reagointinopeutta,
- ja kykyä hahmottaa muuttuvat tukikäytännöt ja opiskelijavalintojen aikataulut.
Toisaalta kesän opiskelijasesonki tarkoittaa myös sitä, että hyviä vuokralaisia on liikkeellä, ja oikeilla toimilla sijoittaja voi edelleen valita heistä parhaan ja saada hyvää tuottoa sijoituksilleen.
Kuuma kesäkettu kiittää kuittaa ja kumartaa.