maanantai 21. huhtikuuta 2025

Asset hunter - The art of finding hidden real estate gems

When it comes to building wealth through real estate, one mindset sets top investors apart from the rest: they’re not just buyers — they’re asset hunters.

But what does it mean to be an “Asset Hunter” in the world of real estate?

It means you’re not passively scrolling through listings. You’re actively tracking, researching, negotiating, and uncovering undervalued or overlooked properties with serious upside potential — whether through appreciation, cash flow, or creative strategy.


Here’s how to sharpen your instincts and become a true real estate asset hunter:


1. Know Your Territory


Every hunter needs to know the landscape. Start by narrowing your focus: Is your target market in a growing city, a transitioning suburb, or an overlooked rural town with hidden demand?


Use tools like:


  • Local zoning maps (for future development potential)
  • Population growth trends
  • Upcoming infrastructure plans
  • Rental yield maps and calculators



This gives you an edge over the casual investor.



2. Look Beyond the Obvious

Great deals are rarely found on the front page of real estate websites. As an asset hunter, you need to:


  • Network with local agents who know the “off-market” whispers.
  • Dig into auction sites, foreclosures, and distressed property listings.
  • Watch for expired or withdrawn listings that may be relisted at a discount.
  • Pay attention to properties that have been on the market too long — often a sign of a motivated seller.



3. See Value Where Others Don’t


Many investors pass up on “ugly duckling” properties. But asset hunters see opportunity in disguise. Think:


  • Cosmetic renovations that boost value fast.
  • Splitting a large unit into smaller rental spaces.
  • Rezoning for multi-family or commercial use.
  • Converting short-term rentals to long-term cash flow machines.

Creativity often leads to profit.




4. Run the Numbers Like a Pro


Being an asset hunter doesn’t mean gambling. It means being calculated.


Every property must pass your financial filters:


  • Cash flow positive or at least break-even with strong upside
  • ROI and yield that beat your target benchmark
  • Conservative worst-case scenario planning


Don’t fall in love with the property — fall in love with the numbers.


5. Have Patience, Then Strike Fast


Asset hunting is 90% waiting, researching, and tracking — and 10% acting fast when the right opportunity hits.


Have your:

  • Financing ready
  • Legal contacts lined up
  • Due diligence checklist prepared


When the deal pops up, you move before others even realize what they missed.



Final Thoughts

Being an asset hunter in real estate isn’t about luck. It’s about strategy, knowledge, and action. The best opportunities aren’t always the loudest ones. They’re found by those willing to dig, to learn, and to act when others hesitate.


Kettu over and out.


sunnuntai 13. huhtikuuta 2025

Joko jo? Kylmä kausi päättyy ja kuuma kiinteistökesä edessä?

Kevät on täällä taas – ainakin kalenterin mukaan. Kesäkin on jo parina päivänä melkein käynyt piipahtamassa. Olkoonkin, että nyt oikeasti tuntuu lämpiävän ja aurinkokin paistaa. Vuokramarkkinoilla kevään tulo ei kuitenkaan aina tunnu samalta kuin ulkona: eli ehkä ennemminkin lämpöä ilmassa, mutta liikettä vähän. Näytöt pyörivät, vuokralaisia löytyy, mutta fiilis ei ole sama kuin ”vanhoina parempina aikoina”. Asuntokaupan puolella taasen tuntuu samoin lämpenemistä. Kauppa tuntuu piristyvän, mutta nyttemmin niillä alentuvilla hinnoilla. Alkuperäisistä ”vanhoista hyvistä ajoista” myyjät ovat koittaneet pitää kiinni varsin pitkään.



Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa, miltä kevät 2025 on tuntunut vuokranantajan näkökulmasta ja miten olen säätänyt omaa tekemistäni, jotta en jää pelkäksi sivustakatsojaksi markkinamuutoksissa.



Vuokramarkkina juuri nyt: ei huono, mutta varovainen


Tuntuma on selvä: ihmiset muuttavat, mutta harkitsevat tarkemmin. Asuntoja on tarjolla enemmän, ja etenkin ”ihan kivat” kohteet eivät enää vuokraa itse itseään. Tuli tämä taas huomattua konkreettisesti, kun yhdessä asunnossani vaihtui vuokralainen ja laiskuuttani (sekä ylimielisyyttäni) panostukseni vaihto-operaatioon ei ollut sieltä aktiivisimmasta päästä. Olkoonkin että ajankohtana helmi-maaliskuu ei ole myöskään siitä helpoimmasta päästä.


Ero ei ole dramaattinen – mutta juuri sen verran merkittävä, että strategiaa on pitänyt tarkistaa.



Kolme juttua, jotka olen tehnyt toisin tänä keväänä


1. Kirkastin kohteiden vahvuudet


Sen sijaan, että painottaisin pelkkää perinteistä “Tilava ja valoisa keskustayksiö”, pohdin asunnon muita vahvuuksia. Nyttemmin markkinan muututtua perus pienet yksiöt eivät enää riitä, ellei siinä ole vähän enemmän tilaa tai sitä jotakin (mitä ikinä se kulloinkin tarkoittaa). Tilaa arvostetaan eri tavalla ja yksiöiden osalta tarjontaa on yhä melko paljon. Hissillisyys, autopaikka, rauhallisuus, enemmän neliöitä (hinta kuitenkin kohdillaan) – nämä ovat nyt tärkeitä myyntivaltteja.


2. Päivitin vuokrailmoitusten sävyn


Ilmoituksissa otin käyttöön enemmän puhetyyliä ja käytännönläheisiä huomioita:

“Etätyöpiste puistomaisemilla”

“Taloyhtiösauna maagisilla näkymillä”

”Kaikki lähellä” - toki vielä konkreettisin esimerkein.

Käytän myös useampia kieliä, jotta en sillä karsinvuokralasikandidaatteja.


Tuntuu, että persoonallinen sävy tuo enemmän yhteydenottoja kuin geneerinen selostus. Luonnollisesti asunnon tulee olla sijainniltaan ja kunnoltaan priimaa sekä ilmoituksen pitää sisältää hyvät kuvat pohjapiirrustuksen kera ja toki kaikki oleellinen tieto. Eri vuokraamisalustatkin on hyvä olla hallussa, nekin saattavat muuttua kilpailun tuiskeessa.


3. Pidin pään kylmänä vuokratasojen suhteen


Moni vuokranantaja miettii nyt, pitäisikö laskea vuokraa. En lähtenyt siihen automaattisesti, mutta olin valmis joustamaan, kun hyvä vuokralainen löytyi ja pyynti tuntui markkinahintaa korkeammalta. Mieluummin pienempi vuokra heti kuin tyhjä kuukausi – etenkin jos vuokralainen on pitkäaikainen. Varsinkin kun aiempi vuokrani oli asunut aika ylälaitaan juuri opiskelijasesonkiin.



Onko nyt aika ostaa lisää?


Tätä kysyn itseltäni säännöllisesti. Hintatasoissa on jo liikettä enemmänkin alaspäin, mutta en ole vielä löytänyt sellaista kohdetta, jossa kaikki täsmäisi: sijainti, tuotto, remonttikulut, vuokrapotentiaali. Neuvotteluja on avattu ja tarjouksiakin tehty (myönnettäköön että varsin rajallinen määrä). Mutta silmät ovat auki – ja markkinoilla hiljaisuus tarkoittaa usein mahdollisuutta. Se, joka malttaa odottaa ja valmistautua nyt, voi olla liikkeellä oikeaan aikaan.



Lopuksi: mitä tämä kevät on opettanut?

1. Vuokramarkkina elää – ja siihen pitää osata mukautua ilman paniikkia.

2. Kohteiden “tarina” ratkaisee – asunnon kunto ja sijainti korostuu, mutta myös erityispiirteet houkuttelevat.

3. Persoonallinen/inhimillinen ote ja vuokralaisen arjen ymmärrys synnyttää tuloksia.


Kesä tuo opiskelijat, muuttajat ja paluumuuttajat liikkeelle – ja jos kevät oli kylmä, voi kiinteistökesä olla jo kuuma? Kysymys kuuluu: joko markkina on valmis kääntymään?


Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa. 

keskiviikko 2. huhtikuuta 2025

Asunto-osake vai omakotitalo sijoituskohteena? Aika ravistella suomalaista asuntosijoituskulttuuria?

Kevättä jälleen rinnassa ja täten omakotitalokauppakin lienee kukkimaisillaan. Tulikin aiheen tiimoilta käytyä chatgpt kanssa keskustelua. On jotenkin hauska miten Suomessa asuntosijoittamisen keskustelut pyörivät asunto-osakkeiden ympärillä (käytännössä kerrostalo- ja rivitaloasunnot), kun taas omakotitalot jäävät aikalailla varjoon, toisin kuin vaikkaa USAssa.

Ohessa alla otsikonmukaisesti ja vähän jo alustavaa keskustelua käytynä Chatgpt pohdinntaa aiheesta. Ihan osuvaa.

——

Kun puhutaan asuntosijoittamisesta Suomessa, keskustelu pyörii lähes poikkeuksetta kerrostalo- ja rivitaloasuntojen ympärillä. Omakotitaloja vuokrataan selvästi vähemmän sijoituskohteina, vaikka ne muodostavat merkittävän osan Suomen asuntokannasta. Voisiko olla aika tarkastella perinteistä asuntosijoitusajattelua uudella tavalla?


Yhdysvalloissa single-family home (SFH) -sijoittaminen on yksi yleisimmistä tavoista aloittaa asuntosijoittaminen, kun taas Suomessa valtaosa sijoittajista keskittyy asunto-osakeyhtiöihin. Miksi näin? Mitkä ovat molempien sijoitusmuotojen edut ja haasteet? Ja voisiko omakotitalosijoittaminen olla Suomessa aliarvostettu mahdollisuus?



Asunto-osakeyhtiö – tuttu ja turvallinen valinta


Suomessa asuntosijoittaminen on pitkälti keskittynyt asunto-osakeyhtiöihin, eli kerrostalo- ja rivitaloasuntoihin. Tämä johtuu niiden helppoudesta, matalammasta pääomavaatimuksesta ja laajasta kysynnästä vuokramarkkinoilla.


 Asunto-osakeyhtiösijoittamisen edut:

1. Helppo hallinnoida – Taloyhtiö huolehtii kiinteistön ylläpidosta ja suuremmista remonteista.

2. Vakaampi vuokramarkkina – Pienille asunnoille on aina kysyntää, erityisesti kaupunkikeskuksissa.

3. Likviditeetti – Asunnot on helpompi myydä kuin omakotitalot.

4. Skaalautuvuus – Useamman pienen asunnon ostaminen hajauttaa riskiä ja tuo jatkuvaa kassavirtaa.

5. Ennustettavat kulut – Hoitovastike kattaa useimmat ylläpitokustannukset.


 Haasteet:

1. Taloyhtiön päätösvalta – Remontit ja vastikkeet voivat yllättää sijoittajan.

2. Korkeat ostohinnat kasvukeskuksissa – Vuokratuotto voi jäädä alhaiseksi suhteessa sijoitettavaan pääomaan.

3. Kilpailu sijoittajien kesken – Vuokralaisille tarjolla paljon vaihtoehtoja, mikä voi painaa vuokratasoa.

4. Suhdanneherkkyys – Korkojen nousu ja taloustilanteen muutokset voivat vaikuttaa asuntojen hintoihin merkittävästi.

5. Vastikeriskit – Taloyhtiön hoito- ja rahoitusvastikkeet voivat syödä tuottoa, etenkin isoissa remonteissa.



Omakotitalosijoittaminen – unohdettu mahdollisuus?


Omakotitalojen vuokraaminen sijoituskohteena on Suomessa harvinaisempaa, mutta se voi tarjota korkeampia tuottoja ja vähemmän kilpailua tietyillä alueilla. Suomessa omakotitaloja pidetään enemmän omistus- kuin vuokra-asuntoina, mutta voisiko omakotitalo toimia myös sijoitusasuntona?


 Omakotitalosijoittamisen edut:

1. Ei vastikkeita – Omistaja hallitsee itse kaikki kulut, eikä yhtiövastikkeita ole syömässä tuottoa.

2. Vähemmän kilpailua – Vuokramarkkinoilla tarjonta on niukempaa, mikä voi parantaa tuottoja.

3. Sitoutuneemmat vuokralaiset – Perheet asuvat usein pidempään ja pitävät parempaa huolta asunnosta.

4. Mahdollisuus lisäarvon tuottamiseen – Omakotitaloa voi kehittää aktiivisesti, esimerkiksi tonttia hyödyntämällä tai laajentamalla.

5. Korkeampi vuokratuotto per kohde – Omakotitalojen vuokrat voivat olla merkittävästi korkeampia kuin vastaavan hintaisen kerrostaloasunnon.


 Haasteet:

1. Suurempi aloituspääoma – Omakotitalot ovat yleensä arvokkaampia kuin pienet kerrostaloasunnot. Neliöhinnoiltaan omakotitalot ovat kuitenkin usein halvempia.

2. Ylläpitovastuu – Kaikki kunnossapito on sijoittajan vastuulla, mikä lisää riskejä ja kustannuksia.

3. Vähemmän skaalautuva – Suureen pääomaan sidottu yksittäinen kohde voi olla riskisempi kuin hajautettu asuntosalkku.

4. Rajallisempi markkina – Vuokralaiskysyntä ei ole yhtä laajaa kuin pienissä kaupunkiasunnoissa.

5. Likviditeetti – Myyntiajat voivat olla pidempiä, erityisesti syrjäseuduilla.



Miksi Yhdysvalloissa single-family homes -sijoittaminen on yleisempää kuin condo-sijoittaminen?


Yhdysvalloissa SFH-sijoittaminen on suosittua erityisesti aloittelevien sijoittajien keskuudessa, kun taas Suomessa asuntosijoittamisen “ensiaskeleet” otetaan yleensä yksiöillä ja kaksioilla. Miksi näin?


1. Vuokramarkkinoiden rakenne

USA:ssa omakotitalot ovat yleisempiä vuokra-asuntoina, koska monissa osavaltioissa on matalampi omistusasumisaste kuin Suomessa.

Suurissa kaupungeissa vuokralla asuminen painottuu huoneistoihin (condos), mutta esikaupungeissa SFH-kohteet hallitsevat.

Suomessa valtaosa perheistä omistaa asuntonsa, joten omakotitalojen vuokraaminen on harvinaisempaa.


2. Hallinnointi ja kulut

USA:ssa SFH-kohteissa ei ole hoitovastikkeita, mikä tekee niistä kustannustehokkaita.

Monissa osavaltioissa on alhaisemmat kiinteistöverot ja edullisemmat remonttikustannukset kuin Suomessa.


3. Vuokralaisten käyttäytyminen

Perheet suosivat SFH-kohteita, koska ne tarjoavat enemmän tilaa ja omaa pihaa.

Suomessa perheet pyrkivät useammin omistusasumiseen, joten omakotitalovuokralaisia on vähemmän.



Voisiko Suomessa tapahtua muutos omakotitalosijoittamisen suuntaan?

Kaupunkien reuna-alueilla kysyntä on kasvussa – Suuret kaupungit tiivistyvät, mutta perheet etsivät silti tilaa ja rauhallisuutta.

Hinnat voivat olla kilpailukykyisiä – Syrjäisemmillä alueilla omakotitalojen ostohinnat ovat kohtuullisia suhteessa vuokratuottoon.

Joustavat asuinratkaisut yleistyvät – Muuttuva työelämä ja etätyön kasvu voivat lisätä kysyntää vuokrattaville omakotitaloille.



Johtopäätös: Aika ajatella uudella tavalla?


Vaikka Suomessa asunto-osakeyhtiösijoittaminen on edelleen helpompi ja vakaampi vaihtoehto, omakotitalosijoittaminen voi tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia erityisesti niille, jotka ovat valmiita tekemään enemmän hallinnointityötä ja hakemaan kohteita kehittyviltä alueilta.


Hauskaa ajatusleikkiä ja ihan hyviä nostoja. Onhan omakotitaloasuntosijoittajalla ihan erilainen markkina ja kohderyhmätkin. Paljosta olen samaa mieltä, mutta kyllähän tuossa jo vähän koulimalla AI’ta saatiin vähän suoristettuja mutkiakin enemmän oikeaan asentoon. Ja olisihan tuossa tosiaan vähän vieläkin viilattavaa, mutta aika hyvää yhteenvetoa.


Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa jälleen.