Lähdin luomaan tätä kirjoitusta, jotta saisin kaivettua oman pääni sisältä vastauksen kysymykseen:
Onko asuntosijoittaminen vain erikoisesti naamioitu työ?
Usein asuntosijoittaminen alkaa näistä kahdesta perinteisestä:
Joko perintönä saadusta (sijoitus)asunnosta TAI oma aiempi koti jätetään vuokralle. Aiheesta aiemmin blogissa mm. TÄÄLLÄ.
Kummassakaan tavassa ei ole mitään väärää. Eikä missään muussakaan tavassa siis ole. Usein kuitenkin homma lähtee liikkeelle varsin sivutoimisesti. Ja varsin usein tee-kaikki-itse-ja-säästä mentaliteetilla, ja kuten blogistani useammat ovat voineet lukea, niin näin on mennyt myös allekirjoittaneella.
Aika monesti asuntosijoittaminen alkaa sivutoimisesti. Ja lainanhakemisessa (jota usein asuntosijoittamisessa hyödynnetään) päätyöstä ja säännöllisistä tuloista on aidon oikeasti hyötyä. Mitä suuremmat tulot sitä enemmän yleensä saa lainaakin. Myös vakuudet auttavat, mutta tulopuoli on THE juttu. Aiemmin blogissa asuntosijoittamisen peruspilareista vakuuksista (TÄÄLLÄ) ja maksukyvystä (TÄÄLLÄ). Niistä ajoista ovat lainahanat ja sääntely entisestään kiristyneet, mutta pääpiirteet menevät samoja suuntaviivoja.
Se voi olla alkuun siis sivutoiminen harrastus, jossa pyritään tuottoihin. Se voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista vuokraamista taikka flippaamista. Airbnb vuokranantajuus tai vaikkapa flippaaminen lähentelevät työtä taikka yrittäjyyttä. Eikä perinteisestäkään asuntosijoittamisen voiton tavoittelemisesta paljoa yrittämisestä puutu. Riskienhallintaa, asiakassuhteiden luontia ja ylläpitoa ja kauppojen hierontaa….
Hupia se silti voi olla. Itselleni oli asuntosijoittamisen tee-se-itse maailman asiat itsestäänselvää säästöä, oppimista ja tietynlaista hauskanpitoa valkokaulustyön rinnalla. Se hupi kesti oman aikansa, kunnes se alkaa vaatia veroaan. DIY (tee se itse) tekeminen vaatii yllättävän paljon aikaa, vaivaa ja myös rahaa. Säästöt ovat lopulta varsin suhteellisia ja nyttemmin olen oppinut arvostamaan omaa ja perheen kanssa vietettyä aikaa eri tavalla. Kaikkea ei voi, eikä kannatakaan tehdä itse. On paljon asioita joita kannattaa delegoida. Projektijohtaminen ja laadunvalvonta on tullut tutuksi ja kyllä niihinkin aikaa kuluu.
Onko asuntosijoittaminen sitten taas harrastus joka maksaa? No kyllä ja ei. Asuntosijoittaminen sitoo paljon rahaa, sitä ei käy kiistäminen. Se voi vaatia myös paljon aikaa ja vaivaa, kuten yllä kuvailin. Projektit ja remontit vaativat myös matkan varrella rahaa. On totta, että harrastukset maksavat, mutta asuntosijoittaminen on kuitenkin painosanalla SIJOITTAMISTA, eli voittoa tavoitellaan, mutta riskiä otetaan ja välillä tulee takkiin. Jos aina tekee vain miinusta ja vuokranantajanakin toimii hyväntekijänä, lienee laji varsin väärä. Eikä silloin toimintakaan ole sijoittamista vaan oikeasti harrastustoimintaa taikka hyväntekeväisyyttä. Eikä niissäkään toki ole mitään väärää. Ei tämä siltikään maksullinen laji ole, kuten moni muu toiminta, vaikka maksumiehen roolia tulee varsin usein ja monessa asiassa isollakin hintalapulla harrastettua. Usein maksetut kulut tulevat takaisin korkojen (tuottovaateen) kera. Mutta välillä tulee luottotappioita, riskit realisoituvat, tulee huteja ja virhearvioita.
Jos toki kaikki nämä pystyy yhdistämään. Eli asuntpsijoittaminen voikin olla hupia, harrastus ja kannattavaa sijoitustoimintaa? No kyllä ja toivoakseni siihen muutkin pyrkivät. Oma pyrkimykseni tee-se-itse-kaikki tyylistä on ollut mukautua elämään ja pärjäämään oman salkun osalta vaikkapa parin tunnin aivopähkinä puntaroinnin kanssa viikottain. Välillä asioita kasaantuu tai useampi vuokralainen irtisanoo sopimuksensa kuun viimeinen päivä klo 23.30. Mutta ne kuitenkin lienevät harvinaisuuksia. On myös niitä viikkoja kun en tee mitään. En edes selaa etuovea päivittäin, tai edes viikottain (enää - saatoin tehdä niin aiemmin, mutta mitään en myönnä).
Asuntosijoittamisesta voi hyvin tehdä itselleen sivutoimisen tai jopa päätoimisen työn. Se voi jopa samalla olla hauskaa ja varsin tuottoisaa. Voi tehdä itse mieluisia tai tietyllä tapaa masokistisessa mielessä varsin epämieluisia hommia tasapainottaakseen muita arkipäivän puolia. Osan voi myös ulkoistaa tai vaikkapa kaiken.
Vain taivas on rajana. Mutta varsin yrittäjämäistä ja luovuudenhullua tämä puuha kyllä on. Mutta kuitenkin työlästä. Ja älkää erehtykö sanavalinnastani luulemaan että teen asiaa puolivillaisesti vasemmalla kädellä. Olen muuten vasuri, joten moni asia hoituu suorastaan erinomaisesti tai ainakin oikeaa kättä paremmin. Teen omia asioita nykyisellään varsin rennolla otteella, myös delegoiden, mutta samalla tiedostan (lähes aina) mitä teen ja osaan myös luottaa tuuriin (teen siitä osan itse tai ainakin edesautan sitä).
Kesäkettu kiittää kuittaa ja kumartaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti