Back to basics, ceissi nro 5 ja koira

Puurot ja vellit, numerot ja kaikki lienevät jo sekaisin. No palataan kuitenkin omaan muistilistaani siitä, että miten kukin vuokrauskeikka on mennyt. Eli mennään ajassa muutama vuosi taaksepäin aikaan, kun vuokrasin sijoitusasuntoani ensimmäiselle vuokralaiselle jolla oli lemmikki.

Kyseinen lemmikki oli ja on sellaista rotua, että se voisi repiä varmaan minutkin helposti ja lyhyessä ajassa palasiksi. Muutaman kerran tämän mukavan koiran kuitenkin tapasin ja hän oli harvinaisen hyvin koulutettu ja hyvätapainen. 

Vuokrasin siistiksi remontoimaani kaksiota vähän jo sesongin jälkeen noin syys-lokakuussa. Käytin jälleen hyväksi kokemiani väyliä vuokraamiseen aina tori.fi palvelusta FB (facebook, jollei joku vielä tiennyt) huuteluun. Tori.fi "halutaan vuokrata"- osiolta löysin muutaman varteenotettavan kontaktin ja otin heihin yhteyttä ja sain itsekin suoraan muutamia yhteydenottoja. 

Kohteessa oli tiedossa, että putkiremontti on tulossa (kohde josta pidän putkiremonttikirjaa blogissani) ja kylpyhuone näyttikin siltä (alkuperäiskuntoisena, mutta hyvin hinkattuna), että tarpeeseen tulee. Tilanne ei siis jälleenkään ollut kannaltani mitenkään paras mahdollinen. Sain kuitenkin sovittua muutamia näyttöjä ja suurimmat kiinnostukset osuivat jostain syystä juuri putkiremonttia omista asunnoistaan evakkoon muuttaviin. Kalusteitakin minulla oli asuntoon tarjota, joten se oli varmasti siihen merkittävästi vaikuttanut asia. 

Olin kuitenkin kiinnostunut enemmän pidemmäksi aikaa asuntoa halajavista ja sainkin torin kautta yhteydenoton nuorelta mieheltä, että hän olisi kiinnostunut. Heti alkuun tilannetta tiukensi se, että hänellä oli lemmikkinä ihan kiitettävän kokoinen koira, mutta lähdin avoimin mielin liikkeelle. 

En pitänyt mitään yleisiä ruuhkaisia näyttöjä vaan parit pienemmät, lähes yksityisnäytöt. Vastailin näytöillä esille tulleisiin kysymyksiin, mutta nuori mies vaikutti kiinnostuneimmalta ja hän oli myös erittäin mukava. Työssäkäyvä opiskelija, joka oli tovin päästä valmistumassa. 

Olen harvinaisen tyytyväinen, että päädyin tilanteessa kokeilemaan kepillä jäätä vuokratessani hyväkuntoisen siistiksi remontoidun kaksion kalustettuna koiralliselle nuorelle miehelle. Kommunikointi oli helppoa, yhteydenpito vaivatonta, lemmikki ei tuottanut ongelmia ja vuokrasuhteen loputtua kaikki oli todellakin tiptop. 

Kiitän ja kumarran vuokralaistani koirankouluttajan taidoista, mukavuudesta ja siisteydestä. Plussaa myös hyvissä ajoin ilmoituksesta, että hän muuttaa pian omaan asuntoon. Mutta note to self! muista aina tarjota selkeämmin asunnon ostomahdollisuutta vuokralaiselle, varsinkin jos asia on mielessä käynyt. Sivulausemaininta taisi joku hetki vuokralaisen kanssa keskustellessa siitä olla, mutta ei se riitä tai ainakaan riittänyt. Tilanne olisi voinut päättyä harvinaisen eri tavoin. 

Tekemällä oppii ja mielestäni olen asunto- ja kiinteistösijoittamisen alalla päässyt paljon jo tekemään ja näkemään. Paljon toki on vielä opittavaa ja nähtävää, toki on myös asioita joita en haluaisikaan nähdä tai kokea...

Jatkossakin täytyy mennä yhtälailla avoimin mielin kohti uusia tuulia ja uusia tilanteita. Kyseinen vuokralainen on kuitenkin itselläni ollut lähes niitä parhaimpia, siinä ja siinä kiilaako ykköseksi vai kakkoseksi. Noin kaksi vuotta hän asunnossani viihtyi, kunnes löysi oman asunnon. Vuokralainen vuokrasuhteen lopussa tilannetta harmitteli, mutta sanoin, että enköhän minä pärjää. Jollei taidolla niin tuurilla... Tai jotain sitä rataa... Ja tuurilla tuosta tilanteesta jatkettiinkin, mutta palataan siihen toiste.

Vuokranantajakettu kuittaa.