tiistai 7. huhtikuuta 2020

Kehäkettu yhtiökokouksissa

Elämme melkoisen erilaisessa maailmassa ja taitaa olla myös enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhtiökokouksia siirretään. Tässä tilanteessa se lienee enemmän kuin järkevää. Ajassa kiinni olevissa yhtiöissä suunnitellaan tai pidetään etäkokouksia, tekniikka mahdollistaa paljon. Ymmärrän, että nopealla aikataululla on haasteensa, mutta etäkokous on monelle myös terveyden turva. Omaisuudestaan on hyvä pitää huolta ja yhtiökokouksissakin täten vaikuttaminen kannattaa, mutta terveydellä ei kannata leikkiä. Toki jos vastaan on tulossa edelleen fyysisiä yhtiökokouksia voisi olla järkevää entistä tarkemmin käydä paperit etukäteen läpi ja haastatella vaikka isännöitsijää ja hallituksen pjtä aiheesta. Tällöin ei pääse vaikuttamaan, mutta pystyy paremmin tulkitsemaan onko kokouksessa edes mitään päätettävää ja toki valtakirjakin on käytettävissä. Kehäkettu vaikuttaa jo ennen yhtiökokousta ja tarvittaessa rekrytoi luottohenkilönsä edustamaan itseään valtakirjalla.

Julkaisin viime vuoden kesällä tarinani ensimmäisestä tiukasta ja vähän pidemmälle venyneestä tarjousneuvottelusta (aiheesta lisää täällä). Niistä päivistä on jo aikaa ja väittäisinkin oppineeni yhtä sun toista tässä matkani varrella, mihin sitten ikinä olenkaan matkalla. Nyt syksyn yhtiökokousaikaan on hyvä ottaa aihetta esiin.

Olen karaistunut hyvinkin paljon, menen harvemmin sanattomaksi, mutta pyrin yhä olemaan hillityn harkittu. Tämä taito on kultaa niin tarjousneuvotteluissa, tietojen selvittämisissä kuin yhtiökokouksissa. Tarkoituksenani ei ole jyrätä yhtiökokouksissa, vaan herättää keskustelua, ihmetellä ääneen asioita (kun monet jättävät ne kysymättä) sekä saada kaivettua varsinainen asia lukujen ja yleisten höpinöiden välistä ulos. En välttämättä puhu aina vähän, mutta puhun aina asiaa. En huutele takarivistä tyhmiä (vaikka usein takarivissä saatankin istua), enkä jää märehtimään asioita. Myönnän myös oman virheeni tai mikäli olenkin ymmärtänyt jotakin väärin.

Haluan lähinnä, että varallisuudestani huolehtivat isännöitsijät ja hallitukset voisivat perustella omia valintojaan. En tarkoita, että isännöitsijän tarvitsee luetella talousarvion kohdat yksitellen sentilleen. Tarkoitan, että kotiläksyjä olisi edes hitusen tehty. JOS joku sattuu kysymään tilinpäätöksestä tarkentavia kysymyksiä, kuten yhtiön kassan taikka saatavien saldon yhtiökokouspäivänä taikka syytä tiettyihin kirjanpidollisiin ratkaisuihin, en sulata vastauksena: "voit olla yhteydessä kirjanpitäjäämme" taikka "kun näin nyt on aina ennenkin tehty". 

Tiedän että hallituksissa sekä isännöitsijöissä, ja varsinkin suurissa isännöitsijäntoimistoissa, on hyvinkin paljon osaamista. Tiedän myös, että yhtiökokous- ja tilinpäätösaikaan monilla on kiirettä. Kiireessä sattuu ja tapahtuu, siksi kyselen ja haastattelen melko paljon. Hallitustyöskentely on myös monelle harrastus jota ei juurikaan oteta tosissaan, vaikka hyvinkin paljon on asiansa osaavia taloyhtiöiden hallituksia. Valitettavan usein pelkkä mielenkiinto taikka into ei vain auta, välillä tarvitaan myös konkreettista osaamista. 

Mikäli päätyy laukomaan kysymyksiä täytyy olla omat kotiläksytkin tehty, pitää aidosti olla jotakin kysyttävää tai sanottavaa. Jos jokin asia askarruttaa, kannattaa siitä mieluiten kysyä. Mikäli päätyy hallitukseen, pitää olla kykyä ottaa iskuja vastaan tai/ja kyvykkyyttä tunnistaa aidot kysymykset takarivien huutelijoista. Hallituksissa pitää myös osata varautua ja pystyä vastaamaan kysymyksiin. Kovin usein samat henkilöt ovat aina äänessä ja valitettavan usein mennään "samalla vanhalla kaavalla kuin aina ennenkin". 

Ei se "ikä ja kokemus" aina tee autuaaksi kehäketuksi vaan tarvitsee aidosti tunkea oma päänsä jokaiseen väliin, opiskella ja selvittää asioita. Ajat, säännöt ja lait muuttuvat, samoin tekniikka. Nuorisolla on hyviä näkemyksiä ja hyvää modernia osaamista, jota olisi hyvä saada lisää hallituksiin. Välillä tuntuu, että alalla kuin alalla nuorten, tai ihan iästä riippumatta, uudet tuulahdukset ovat hyvästä, toivottaisin mm. tervetulleeksi sähköpostiyhtiökokouskutsut (jotka jo toimivat, mutta eivät toimi) ja vaikkapa sähköiset yhtiökokoukset. Etäosallistumalla kasvaisivat yhtiökokouskävijät varmasti kohisten. Suomalaisten suurimman varallisuuserän huolehtimisesta tulisi huomattavasti helpompaa, varsinkin näissä poikkeuksellisissa oloissa. Saattaa jopa olla että tilanteiden pakosta sähköiset yhtiökokoukset tulevatkin jatkossa yleistymään.

Kehäkettu kuittaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti