Sopii varsin hyvin pitkästä aikaa vapaampaan aikaan, kun rajoituksiakaan ei juuri enää tervettä järkeä enempiä ole. Sen sijaan, että käsittelisin lauantai(vapun) jälkeistä krapulaa niin otetaan käsittelyyn asuntosijoittamiseenkin vahvasti liittyvä: ostokrapula.
Ostokrapulalla viittaan tilanteisiin, joissa jälkikäteen ajateltuna olisikin tullut tehtyä toisin. Tai ainakin todettua ettei tämä ehkä ollutkaan paras/tuottoisin hankinta. Hankinnan jälkeenhän sitä aina helpolla löytyykin toinen toistaan parempia kohteita. Lainarevolverin latinki harvemmin riittää useampaan kohteeseen ja patruunoita kun yleensä on ladattuna pesään yksi. Täten ostokrapula on valmis.
Asuntokauppa ja täten samalla asuntosijoittaminen johtaa usein varsin värikkäisiin ”rationaalisiin” päätöksiin. Nämä rationaaliset päätökset kun lähinnä perustellaan oman pääkopan sisällä ja itselleen sopiviksi. Tunteita on asuntokaupoilla lähes mahdotonta poissulkea. Kuinka moni välittäjä/ostaja/myyjä tms tätä käyttää hyödykseen?
Monelle (tai siis toivottavasti ei niin monelle) lienee tuttuja tilanteet, kun tuli syystä tai toisesta tarjottua liikaa? Oliko syynä tarjouskaupan kiima vaiko FOMO (Fear Of Missing Out), niin sillä ei liene merkitystä. Jääkö 500e takia 200te asuntokaupat tekemättä? Näitä tilanteita voinee löytyä niin myyjä kuin ostajatahoilta. Ja harvemmin kyseessä on lopulta vain se 500e.
Kuinka moni surutta myöntää näin käyneen? Tai on tullut tehtyä jokin toinen varsin kattava virhearviointi?
Voin aloittaa: tönö oli hankintana varsin tunnepohjainen. Tarkatkin laskelmat ovat olleet päätöksen teon tukena, mutta vain tukena. Tönöprojektiin pääsee tarkemmin tutustumaan TÄSTÄ. Katsotaan sitten myöhemmin että millaiseen lopputulokseen päästään.
Asuntokaupoilla on hankala välttää tunteita, vauhtihuuma vai sokaista ja ostokrapula on ihan oikea riski. Asioihin voi kuitenkin itse vaikuttaa. Pelkästään hyviä hankintoja on hankala tehdä ja toisaalta krapulan voi kääntää opin paikaksi ja niitä oppeja voi hyödyntää myöhemmin.
Onkos sitä tullut podettua krapulaa ja/tai ostokrapulaa? No kyllähän sitä. Muuttaisinko mitään? Ehkäpä, ehkäpä en, toisaalta eipähän sitä tarvitse miettiä. Oppia kuitenkin kaikilta matkoilta kannattaa kerätä.
Krapulaton kettu kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti