keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Vuokraustapaus 3, eli ceissi 3 (jatkoa ceissi 2selle)

Nyt kesäsesongin jo laannuttua palaan jälleen vuokranantajan astialle numero yksi (ja ajassa taaksepäin), vuokraamiseen. Eli bäck to basics: Yksiöstä vanhan vuokralaisjannun (Ceissi 2 julkaisu) lähdettyä pääsin vuokranantajan primetime aikaan, kuumaan opiskelijoiden kesäsesonkiin kiinni. Myönnettäköön, että tyhjä kuukausi siinä ohessa taisi syntyä (väitän että tarkoituksella), mutta toisaalta valinnanvaraa syntyi huomattavasti enemmän.

Ilmoitus nettiin: tori.fi, oikotielle ja vielä facen kautta enemmän tai vähemmän tutuille levitykseen. Homma toimi ja melko vapaasti sain valita vuokralaisehdokkaista parhaat. Näytöt olivat inhimillisiä (2-4 ehdokasta kerrallaan) ja niitäkin pidin vain 2kpl ja yhden yksityisnäytön, jolloin samalla kirjoitettiinkin vuokrasopimus uuden vuokralaisen kanssa.

Pienemmillä näytöillä on se hyvä puoli, että oikeasti tutustuu vuokralaisehdokkaisiin etukäteen ja kutsuukin paikalle vain harvat ja valitut. Näytöillä pystyy tällöin myös paremmin oikeasti keskustelemaan ja tutustumaan molemmin puolin. Tarvittaessa vielä voi pyytää lisätietoja ja ottamaan kaiken maailman todistukset ja suositukset näytölle mukaan (mikä vaan käy minkä voi olettaa auttavan asunnon saannissa). Kattavan kuvan vuokralaisesta saa jos tämä oikeasti panostaa ja tuo näytille kaiken mahdollisen tiliotteista koulu- ja työtodistuksiin.

Se että vuokralaisehdokas printtaa oman tori.fi ilmoituksensa ja ottaa sen mukaan näytölle niin ei, se ei ole plussaa. Varsinkaan, kun otin vuokralaiseen ensin torin kautta yhteyttä. Toisaalta vuokranantajat kohtaavat jos jonkinmoista hiihtäjää, joten tuo lienee vielä melko pientä.

Hakuprosessin lopputuloksena nuori opiskelijatyttö sai ensimmäisen vuokra-asuntonsa, oli harvinaisen innoissaan ja onnessaan. En itsekkään enää muista miltä tuntui muuttaa pois kotoa, vaikkei siitä niiiin paljoa ole aikaa. Toisaalta uusi kaupunki ja uusi opiskelijaelämä, joten ymmärrän innostuksen ja jännityksen.

Sesonkiaikana vuokraaminen on oikeasti hauskaa ja mielekästä puuhaa. Toki ehkä aina toivoo, että vuokralainen pysyy iät ja ikuisuudet, oikea elämä taitaa kuitenkin olla kovin toisenlainen. Aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa, mutta sesonkiaikaan löytää helpolla hyviä vuokralaisia. Toki materiaaliakin voi joutua kahlaamaan huomattavasti enemmän läpi ja kyselyitä tulee kaikista ovista ja ikkunoista.

Ei ole itsestäänselvää, että vuokralainen vaihtuu aina sesonkiaikaan, mutta kun niin käy niin on parempi nauttia tilanteesta. Ei kuitenkaan se määrä, vaan se laatu.

Vuokrakettu kuittaa.


keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tinkisitkö ensin vuokranmaksusta ja sitten vasta muusta?

Itsehän en tietenkään tinkisi mistään? Elämme oikeusvaltiossa ja meitähän holhotaan ja hyysätään vaikka kuinka hyvin, koska meillä on siihen oikeus. Mutta tinkisinkö asumisesta? Siis siitä että on katto pään päällä? Pesukone ja auto hajosi, ne piti maksella ja ruuat kanssa, niin maksan vuokrani sitten kun on taas rahaa. Pahin menee vielä pieleen jos siitä ei ilmoiteta ja sovita vuokranantajan kanssa. Ei nyt ainakaan luulisi että pesukone, auto jne menevät useana kuukautena putkeen rikki. Kyllä parinkin kuukauden vuokrien myöhästymiset ymmärtää, varsinkin jos asiasta keskustelee.

Haluaako joku oikeasti vaikeuttaa omaa asunnon saantiaan niin paljon, että ei voi avata suuntaan vuokranantajalle ja keskustella asioista. Miksi joku tinkii omasta asumisestaan? "Koska jostain nyt piti tinkiä", ei kyllä mielestäni riitä. Sitten ihmetellään kun vuokranantajat ovat raakalaisia ja heittävät vuokralaisen ulos tämän omasta kodista. Eikä sekään ole kyllä helpoksi tehty ja harrastelijamaisen vuokranantanajan talous ei sekään kovin tukevalla kiviperustalla välttämättä ole.

Vuokranantaja ei ole ajatustenlukija, hän on ihminen ja saattaa ymmärtää suoraa puhetta. Keskusteluvälit ovat jo yleensä vuokralaisen ja vuokranantajan kanssa katkolla jos on ilman eri ilmoitusta jo useamman päivän tai viikon vuokrat myöhässä. Häätöprosessi ei käynnisty, koska vuokranantaja on tunteetön mörkö. Ei, vaan vuokranantaja ei ole vuokranantaja hyvää hyvyyttään, hänen täytyy ajatella myös omaa talouttaan.

Niskapersotteet ja lukkojen vaihtamiset kannattaa jättää keskustelupalstojen legendoiksi. Niillä keinoin vuokranantaja ampuu itseään jalkaan. Taisipa joku olla joskus vienyt kivenkin oven eteen. Jollei keskusteleminen auta tai ei ensinnäkään saa vuokralaiseensa yhteyttä kannattanee häätöprosessi aloittaa ennemmin kuin myöhemmin tai käydä todistajien kanssa paikanpäällä. 

Jääkö perjantaipullo hyllyyn vai lasku maksamatta? Mikään ei ole koskaan näin mustavalkoista, mutta sen verran pitää ajatuksen kulkea, että luottotietoja ei menetä, koska piti tinkiä jostain ja tällä kertaa se nyt olikin asuminen. Onnea häätöprosessiin, vaikka pakkaseenkaan ihmistä ei voi heittää. Ja erityisesti onnea uuden asunnon etsintään, vuokranantajat eivät innostu luottotietomerkinnöistä saati maksamatta jätetyistä vuokrista.

Vuokranantajan tulisi tsekata kuukausittain tilille kilahtava vuokra, aivan samalla tavalla kuin kuukausittainen palkkakuittikin. Virheitä välillä sattuu, mutta mitä enemmän niitä kasaantuu, sitä hankalempaa niihin lopulta on puuttua. Usein on jo liian myöhäistä.

Kettu kuittaa.