tiistai 19. joulukuuta 2017

Vuokralaisen lahjontaa

Vuokranantajana en koskaan ole lahjonut vuokralaisiani (en ole joulupukki), muuten kyllä pitänyt huolta että kaikki toimii ja on hyvin. Enkä lahjo heitä vieläkään. Asia yleensä joulun aikaan puhuttaa, mutta itse en koe lahjoja tarpeelliseksi, vaan vähän jopa tunkeilevaksi. Tokihan "joululahja" voi olla hyvä tekosyy käydä tsekkaamassa kämppien kuntoa, mutta kukin tallaa tavallaan. Mieluummin hyvä vuokralainen hommaa sitten minulle lähtiessään uuden samanlaisen vuokralaisen tilalleen ja saa onnistuneen vuokrasuhteen jälkeen palkkioksi vaikka 200e.

Uskon, että 1-2e suklaalevy voi tuoda hyvän mielen ja samalla tosiaan vuokanantaja pääsee tarkastamaan kämppänsä kunnon. Kääntöpuolena moinen voi toisaalta loma-aikaan tuntua vuokralaisesta hivenen tunkeilevalta. Erityisesti kun me suomalaiset arvostamme omaa tilaamme. En ole kokeillut kyseistä tapaa, joten en voi kikkaa aivan pystyynkään haukkua. Aivan varmasti on myös tilanteita, joissa suklaalevy toimii.

Paljonko se suklaalevy auttaa siinä, että vuokralainen pystyy maksamaan paremmin vuokransa tai paljonko asumisviihtyvyys kasvaa? Vaikutus lienee lähellä nollaa. Ja vaikka kämppä olisi kuinka ihana, mutta liian kallis, niin suklaalevy ei luultavasti juurikaan lohduta tai muuttopäätöstä onnistu muuttamaan. Uusi kodinkone voi kääntää pään ja auttaa venyttämään penniä juuri sopivasti. 

Itse voisin kuvitella päätyväni joku päivä kokeilemaan jotain lahjakikkaa, erityisesti tuo huippuvuokralaisen apu uuden huippuvuokralaisen löytämisessä voisi olla hyvä kikka. Tuntuva rahallinen panostus ja kytkös siihen, että vuokrasuhde kestää, voisi toimia. Vaivatonta ja huomattavasti halvempaa kuin välittäjän käyttö. Ja miksei vaikka joululahjaksi uusi kodinkone tai keittiöremppa, jos vuokralainen on loma-ajan kotikonnuillaan? Molemmat hyötyvät ja voisin kuvitella vuokralaisen kiitollisuuden olevan melko korkealla.

Lahjonta on taitolaji ainakin bisnesmaailmassa. Vuokraaminen on bisnestä, joten kaippa se siinäkin voi toimia. Laillisemmin (varsinkin liikemaailmassa) lobbaaminen (laillinen lahjonta) omaa kuitenkin pitkät perinteet ja toisaalta tutuiltani (vuokralaisia) en ole koskaan kuullut näiden saaneen mitään lahjoja vuokranantajiltaan.

Asia on kuitenkin syvemmän tarkastelun, ja mitä luultavimmin testaamisen, arvoinen. Suklaalevy? Ehkä ei. Jotain muuta konkreettisempaa voisi kokeilla. Aika näyttää, tai sitten olen niin pihi etten moiseen lähde vaan jatkan perinteisellä keinolla, joka tuntuu sekin toimivan paremmin kuin hyvin.

Joulukettu kuittaa.





keskiviikko 22. marraskuuta 2017

"No kun jostain on karsittava"

Tiedän, olen rikas kapitalisti: vuokranantaja ja asuntosijoittaja. Toisaalta aika monet, jopa sadat tuhannet suomalaiset, nykyään harrastavat asuntosijoittamista ja epäilen syvästi että jokainen meistä olisi miljonääri tai edes rikas. I wish! En ole syntynyt kultalusikka tai -lapio suussani, joten enköhän ole itsekin joskus joutunut karsimaan jostain. Karsisinko katostani pääni päällä? Aika viimeisilläni, jos silloinkaan.

Luottotiedottomuuksista ja maksuvaikeuksista saa vähän väliä lukea milloin mistäkin mediasta. Mikäli elämäntilanteeseen ja maksukykyyn tulee vuokralaiselle perustavanlaatuisia muutoksia kannattaa niistä yleensä ilmoittaa (ei ehkä etukäteen, lienee mahdotonta) hyvissä ajoin vuokranantajalle. Asiassa voidaan päästä sopuun keskusteluyhteys säilyttäen tai vuokralainen voi omapäisesti tinkiä katostaan pään päällä, koska "jostain nyt oli karsittava, auto huollettava ja muksut ruokittava". Keskusteluyhteys vuokralaiseen kannattaa pitääkin mielestäni mahdollisimman matalalla, jotta tämä rohkenee mahdollisista muutoksista ajoissa tai mahdollisimman pian ilmoittamaan. Ymmärrän ettei se ehkä sovi suomalaiseen maailmankuvaan, mutta pakko se on yrittää.

Samaa karsimisen meininkiä on havaittavissa myös taloyhtiöissä. Ei haluta tehdä sitä 500-1000e/m2 maksavaa LVIS-peruskorjausta vaan karsitaan summa "vain" 350e/m2. Ero on huikea, mutta niin lienee sisältökin ja mahdollisesti myös laatu. Jos useamman remontin tekee kerrallaan voi siitä saada mittakaavaetuja ja toisaalta taloyhtiön ei tarvitse olla muutaman vuoden välein jotain työmaan ja sotatantereen välimaastosta muistuttavaa remonttikaaosta. Toki ymmärrän, että taloyhtiöitä, asukkaita ja maksuvalmiuksia on erilaisia, joten ymmärrän ettei laajemmasta ja kalliimmasta helpolla innostuta. Itselläni on yhdessä yhtiössäni putkiremontti (melkolailla kaiken kattava LVIS ja vähän ylikin) meneillään ja ainakin tähän mennessä kattavampaan remonttiin on suhtauduttu positiivisesti. Muista kirjoituksistani voi lukea lisää kohdalleni osuneen putkirempan kiemuroista ja vaiheista (esim tästä ja tästä).

Toisaalta nyt kun uudiskohteissa käytetään paljon suuria taloyhtiölainoja ("sijoittajien veronkiertokeino") voi myös osakas joutua tukalaan tilanteeseen. Joku vuokralainen jättää maksamatta, sijoitusyhtiöllä tms ei sujukaan enää hyvin, korot nousevat ja mitä näitä nyt on. Itsellänikin on yksi kohde jossa on noin karkeasti 950e vastike (hoito+rahoitus), se ylittää reippaasti vuokran mitä kohteesta voisi saada. Se kuitenkin oli ja on tietoinen riski jonka olen ottanut. Uskon, jollen nyt voi väittää tietäväni, että kaikki eivät tässä piilevää riskiä niin helposti havaitse, saati omissa mahdollisesti vähän vastaavanlaisissa sijoituksissaan. Ja kun aika koittaa, että "no kun jostain on karsittava" tilanne osuu juuri kyseiseen vastikkeeseen niin onkkelmia alkaa tippumaan myös muille osakkaille. Taloyhtiöillä voi olla edessä tiukat paikat puuttua ajoissa puuttuviin (eli rästissä oleviin) vastikkeisiin.

Juujuuu, asunto haltuun vaan. Ai? Entä jos asunto onkin omana kotinani? Entä jos asunto onkin osakeyhtiöni nimissä ja vuokraan sitä tutulleni, joka onnistuu 1-2 vuotta välttämään tiedoksisaantia haltuunotosta? Ei Suomessa ketään niin vain pihalle potkita. Asiat harvemmin ovat mustavalkoisia ja kyllähän tässä itsekin myönnän maalailevani piruja seinille, mutta asuntosijoittamisessa on riskinsä. Tiedostan riskit, pyrin hallitsemaan niitä, teen niiden pohjalta tai niihin perustuen omia päätöksiäni. Toivottavasti kuitenkin hyppelen jatkossakin kultareunuksiselta pilveltä (asunnolta) toiselle ja teen rahaa miljoonia, kuten asuntosijoitusvalmentajatkin kilpaa tuntuvat toohottavan.

Kokoajan suuremmalla syyllä ei kannata kiinnittää huomiota vain kohteen tai vuokralaisen valintaan. Myös taloyhtiön valintaan kannattaa kiinnittää huomiota ja myös kanssa-asujilla on merkitystä. Tällä tarkoitan, että mitä velkaisempi taloyhtiö on, sitä riskialttiimpi se on mahdollisille koronnousuille, maksuvaikeuksille tai vastikerästeille. Mitä enemmän remontteja kasataan tai jopa tarpeettomasti lykätään sitä suuremmaksi ns. korjausvelka kerääntyy ja purkutuomioitakin voi tulla vastaan.

Sijoittaminen on aina hauskaa, kun menee hyvin. Kaikessa sijoittamisessa piilevät kuitenkin omat riskinsä. 

Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.