maanantai 12. kesäkuuta 2017

Tekniikan voimalla

Vuokranantajana ja asuntosijoittajana toimiminen vaatii mielestäni tiettyjä ominaisuuksia, ei niinkään välttämättä taitoja. Olet perusmukava tyyppi niin luultavasti menestyt ihan hyvin ja jos on vähän vielä järkeä päässä niin se on aina plussaa.


Tekniikka on kuitenkin se mikä nykypäivänä mahdollistaa paljon ja auttaa monissa asioissa. Mitä sitten tarvitaan, että voi asiallisesti ja edes suht tehokkaasti toimia vuokranantajana. Tiivistettynä yhteen sanaan ja laitteeseen: älypuhelin. Se vain on must. Onko se tehokkain ja helpoin tapa hoitaa asioita, niin en usko. Periaatteessa älyluurilla voi pitkälti kaiken nykyään hoitaa, mutta emme elä vielä niin paperittomassa maailmassa että pärjäisi ilman tulostinta. Eikä kaikkien asioiden hoitaminen luurilla vain ole mukavaa.

Mitä vuokranantaja (eli minä) tarvitsee?
- älypuhelin
- läppäri
- tulostin/skanneri
- tabletti
- vara-akku/powebank
- pöytäkone 
- ulkoinen kovalevy/pilvipalvelut
(- kamera)

Älypuhelimella tosiaan pitkälti voi hoitaa vaikka kaikki, mutta se ei ole maailman käytännöllisin tai kätevin työkalu asiakirjojen tekemiseen tai tiedotteiden lukemiseen. Tihrustamiseen ehkä tottuu, mutta kyllä läppäri vie voiton, vaikka ei sovikkaan taskuun. Vara-akku oikeastaan on juuri puhelimen tai/ja tabletin kaverina varmistamassa, että virta ei lopu kesken. Aina ei ole kriittisellä hetkellä akku ladattu ja powerbänkit nykään menevät niin pieneen tilaan, että kulkevat oikeastaan missä vain mukana.

Miksi sitten läppäri, tabletti JA pöytäkone. Tabletti on helppo, pieni ja yleensä melko halpa paperikansion korvike. Ostajana voi näyttää asiakirjoja mitkä herättävät kysymyksiä (ja tehdä merkintöjä), vuokranäytöissä voi näyttää sopimuspohjia, issäriä (isännöitsijän todistus)... Läppäri sitten onkin kaikkien papereiden ja taustatyön tekemiseen mitä ei pysty/jaksa/halua tehdä puhelimella. On se mukavampaa selailla asuntoja ja vuokralaisiakin isommalta näytöltä.

Läppäri voi tarvittaessa korvata myös pöytäkoneen, mutta ei tällöin välttämättä ole niin mobiilisoitava ja mukavan käytännöllinnen. Itse teen myös remontoinneissa tarpeellisia piirrustus- ja lupa-asiakirjoja enemmän vaativilla piirto-ohjelmilla, läppäri taipuu niihin, mutta pöytäkone on aika must. Myös tallennustilaa on huomattavasti enemmän ja pyrinkin laittamaan kaiken myös bittimuotoon paperipinojen lisäksi. Ulkoinen kovalevy ja pilvipalvelut ovat bakuppeja varten. Ilmoitusten kuvia varten taipuvat kuvankäsittelyohjelmatkin paremmin pöytäkoneella ja kunnon näytöllä.

Tulostinskanneri nyt toivottavasti ei esittelyjä kaipaa. Kamera on suluissa siksi, että nykypäivän älypuhelimen kamera on enemmän kuin toimiva ja ajaa asiansa, myös silloin kun haluaa ottaa niitä tarkempia lähikuvia ovenkahvoista ja vessapaperirullista. 

Täytyy kuitenkin muistaa, että vuokranantaja ei ole kone, pitää pystyä kommunikoimaan ja toimimaan muiden ihmisten kanssa, myös in person. Pelkät hyvät pelivälineet eivät tee kenestäkään huippusuoriutujaa. Tekniikka on lisäapu, mutta nykyään myös yksi elinehto.

Battery huiviin ja näytölle! KKKK

torstai 8. kesäkuuta 2017

Velkainen yhtiö vai yhtiölle velkaa?

Nyt kun tulee vuosittain näitä yhtiökokouksiakin kierreltyä koko ajan enemmän ja enemmän niin aina oppii uutta. Milloin missä paska haisee ja putkiremontin yhteydessä ei saa jättää oven alta korvausilmaa kulkemaan, häiriökäyttäytymisiä, kukkien varastelua... Kaikkea löytyy.

Rakennusbuumin aallossa elettäessä suuret taloyhtiövelat ovat alkaneet olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Mahdollisimman pienellä omalla pääomalla kiinni, lainat maksimiin ja jollei pankista saa niin ostaa pienellä omarahoitusosuudella myyntihinnalla uudiskohteen. En kuitenkaan ole ymmärtänyt miten suuri merkitys yhtiövelkaisessa taloyhtiössä muutamallakin ongelmatapauksella voi olla.

Eli jos ostaakin kohteen jossa on myyntihinta vaikka 30te ja velkaa 100te, laina-aika on X ja hoitovastike on 200e ja rahoitusvastike 700e. Yleensä alkupäässä on lyhynnysvapaita 1-3 vuoteen, viidestäkin vuodesta olen kuullut. Eli hoitovastike + yhtiölainan korot, jotka näyttävät yleensä suhteellisen maltillisilta ja järkeenkäyviltä. Mutta mitä enemmän velkaa on, sitä suurempi lopullinen rahoitusvastike tulee olemaan lyhennyksen kera, tätä myyjät harvemmin huutomerkeillä korostavat.

Hyvällä tuurilla kohteesta voi saada vuokraa vastikkeiden kokonaissumman  eli 200+700=900e. Vielä paremmalla tuurilla rahoitusvastike on tuloutettu, jolloin verotusta voidaan siirtää asunnon myyntiajankohtaan voittoveroihin.   Mietitään kuitenkin tilanne kun vuokralainen vaihtuukin ikävästi ja tulee tyhjä kuukausi. Paljon puhuttu (ja mielestäni yliarvostettu) kassavirta menee pahasti miinukselle.

Pahennetaan tilannetta vielä maalaamalla piru vuokralaiseksi, eli vuokralainen joka ei hoida vuokriaan. Vuokria jää rästiin 3kk ajalta, alkaa häätöprosessit... Huonolla tuurilla vuokralainen panee vastaan, välttelee haastemiehiä jne. Tyhjiä kuukausia kertyy yhteensä "maltilliset" 5kk (kauemminkin voisi mennä). Vajaan 5000e edestä vain vastikekuluja. Töissä lomautuksia, puskurirahasto mennyt erään toisen sijoitusasunnon remppaan...

Huono yhtälö asuntosijoittajalle? Huono myös taloyhtiölle, mikäli sijoittaja ei pystykkään vastikevelvollisuuksiaan hoitamaan. Haltuunotto ei paljon tilannetta paranna jos ongelmavuokralaista ei ole vielä saatu vaihtumaan ja rahaa ei mistään vielä tule. Tilanne pahenee jos muille ilmenee samanlaisia ongelmia samaan aikaan, tai vaikkapa samaisella varattomalla sijoittajalla on useampi asunto. Lumipalloefekti on valmis vyörymään.

Jos yhtiöllä on suuria saamisia tunnusluvuissaan on niistä yleensä myös tilintarkastaja jättänyt merkkinsä. Se, että lumipallo saadaan pysäytettyä on tärkeää. Tärkeää on myös pohtia erilaisia mahdollisuuksia. Neuvotteluhaluttomat omistajat voivat tehdä prosessista melko raskaan. Ennen haltuunottoja otetut huonot vuokralaiset tuottavat myös omaa hallaansa.

Elävässä elämässä kyseinen tilanne on tullut vastaan (luvutkin lähinnä vain pyöristeltyjä). Aiheesta myöhemmin vaihtoehtojen kera lisää. Suuret yhtiölainat ovat nykyään muotia ja nyt alan myös ymmärtämään paremmin huolta velkataakoista. 

Kesäkettu kuittaa.