tiistai 15. syyskuuta 2020

Asuntosijoittajan "putkiaivot"

Suomessa tuntuu, että keskustelu vuokranantajien keskuudessa on hyvinkin suppeaa. Samat teemat, keskustelut ja kysymykset toistuvat vuodesta toiseen. Mitään ei tunnuta oppivan, mutta ymmärrän, että aihe ja ala kiinnostaa ja täten uudempia tietämättömämpiä tekijöitä eksyy joukkoon. Toisaalta myös nuoremman sukupolven googlen käyttötaidot ovat nähtävästi ruostuneet. Oikeat hakusanat tuottavat mitä ilmeisimmin googlessa oikeamman lopputuloksen kuin FB vuokranantajapalstalla. Myös vuokranantajien liiton taikka kiinteistöliiton juristien apuna käyttäminen olisi suotavaa. Peruskysymyksiin tulee lähes poikkeuksetta suoraan vastaus ja vaikeammatkin tapaukset otetaan ratkaistaviksi ja niihin on - ainakin omalta osaltani - aina palattu vastausten ja esimerkkien ja mahdollisten ennakkopäätösten kera.

Yksiö, yksiö, yksiö. Sijainti, sijainti, sijainti. Yhtiölaina sitä ja toinen laina tätä. Veroja, veroja, veroja. Kas kummaa, kun kilpailu kovenee. Tuleeko yllätyksenä, että "porsaanreikään" voitaisiin hakea muutosta? Taikka tuleeko yllätyksenä, että kuumentuvassa markkinassa haetaan ratkaisua ylivelkaantumiseen? Positiivisena havaintona voi todeta, että keskustelu herättää etsimään ja pohtimaan niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Oma sijoitustoimintani ei kuole, jos taloyhtiölainat käsiteltäisiin verotuksessa eri tavalla. Yhtiölainat ovat mielenkiintoisia viritelmiä niin verovähennysten, lyhennysvapaiden kuin sijoitusyhtiöiden rahoitusmuotoina. Ajankohta taloyhtiölainojen linjausten muutoksiin voisi kieltämättä olla parempi. Putkimaisen ajattelun sijaan olisi hyvä pohtia ratkaisuja, vaihtoehtoja ja omaa kilpailuetua.

Vuokranantajuus taikka asuntosijoittaminen ei ole rakettitiedettä. On kuitenkin totta että elämme jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa. Kenenkään ei kannata jäädä tuleen makamaan, jäädä murjottamaan virheitään taikka isojen toimijoiden verovapauksia ja mittakaavaetuja. Yksityinen vuokranantaja voi olla ketterä, jatkuvasti liikkeessä pysyvä kojootti, joka vastaa markkinaan miltei ennen kuin markkina edes huomaa muuttuvansa. Yksityisellä vuokranantajalla on myös kasvot, tunteet ja persoona, nämä ovat mitä suurimpia kilpailuetuja, joita ei kannata unohtaa. Luovuus luo kilpailukykyä (aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ), toimintaa voi aina tehostaa ja uudistaa. Kiinteistösijoittaminen on hyvinkin vanha ja perinteikäs sijoittamisen lajike. Välillä on kuitenkin nostettava puu juurineen päivineen, ravistettava vanhat kiviset ja saviset mullat, vaihtaa maisemaa ja istuutua ravintopitoisemmille maisemille. Perunoiden sijaan voi olla otollisempaa kasvattaa välillä omenoita ja appelsiineja, niitä kun tunnutaan kovin usein vertailtavankin. Älkää kysykö mistä nämä sekavat vertauskuvani syntyvät... En ole mikään viherpeukalo, päinvastoin: varsinainen kaupunkilaistollo. 

Sijoitusomaisuusluokista asunnot tuntuvat pitävänsä pintansa vuosi toisensa jälkeen. Erityisesti tämä tuntuu korostuvan nyt kun lainaraha on suorastaan ilmaista. Täten rahahanojen tiukkenemisen ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään. Kaikille vaan ei voi jakaa ilmaista rahaa, vaikkakin jenkeissä ja aasiassa tätäkin on kokeiltu. Mikään ei ole mustavalkoista ja mihinkään isoon ongelmaan ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Avoin keskustelu on kuitenkin hyvästä, pelkkä perusteeton huutelu "Tämä ei käy!" harvemmin riittää.

Muuttuvien olosuhteiden lisäksi asuntosijoittaja ja vuokranantaja joutuu pohtimaan hyvinkin erilaisia kysymyksiä. Vuokranantaja on moniosaaja: juristi, ekonomi, ekonomisti, myyjä, kirjanpitäjä... Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse itse suoralta kädeltä osata vastata. Monasti asuntosijoittaja saa kysymyksiinsä vastauksia niin eri keskustelupalstoilta kuin livetapaamisista. Mutta valitettavasti myös livetapahtumien (taikka nykymaailmassa enempi käytettävien webinaarien) laatu on samalla niin parantunut kuin huonontunut. Voisi sanoa asuntosijoittamisen valtavirtaistumisen myötä tapahtumien annin olevan kattavampaa ja toisaalta ainakin tarjoilut ovat parantuneet perinteisistä pullakahveista. Webinaareissa taas on havaittavissa tekniikan toimivuus ja esitysten selkeys. Homma oikeasti toimii ja on hatunnoston arvoista istua sohvalla kotikatsomossa (räntä)sateessa pyöräilyn sijaan. 

Nykymaailma jossa kaikki tieto on käytännössä heti kaikkien saativilla, korostuu lähdekriittisyys entisestään. Kuka sanoo, mitä sanoo ja toisaalta myöskin miksi? Mitä mistäkin asioista puhutaan muualla, varsinkin maailmalta voidaan ottaa paljon oppia. Ovathan monet blogit ja podcästit suoria kopioita "isoveljistään" ja Suomi on hyvikin pieni perähikiä suuressa maailmassa. Toisaalta kaikki asiat eivät sovi suoraan kopioitaviksi. Mm. asuntosijoittamisen maailma on Suomessa hyvinkin erilaista kuin esimerkiksi ihan naapurimaassamme Ruotsissa. Uuden oppiminen ja uudet ajattelutavat ovat pakollisia askeleita. Siihen vain on totuttava.

Kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Kassavirtaan positiivinen vaikutus myymällä sijoitusasunto

Olen aiemmin kirjoittanut negatiivisesta kassavirrasta (TÄÄLLÄ) ja sille on omat perusteensa. 10 negatiivista kassavirtakohdetta ei mitä luultavimmin toimi, taikka muut tulot saavat/joutuvat hyvinkin paljon tasapainottamaan pakettia. Yksi tai kaksi negaatiivista kassavirtaa tuottava asunto, niin yhtälö toimii aivan eri tavalla (ja nextillä levelillä). Itse mm. sain pitkästä aikaa veronpalautusta sisältävän veroilmoituksen - ja ei - en maksannut vuokratuloistani ennakkoon veroja. Myönnän kuitenkin laiskuuttani, etten ansiotulojen palkkakehitystä huomioinut verokortillani, joten jouduin lisätuloverolle marras- joulukuussa.

Loppuvuoden ylimmääräisistä veroista huolimatta oli mielestäni verovuosi 2019 harvinaisen onnistunut, verosuunnittelu kannattaa. Ja jäi tälle vuodelle 2020 vielä hyvä määrä hankintoja tehtäväksi, joita voi hyödyntää vähennyksissä.

Miten sitten myymällä ensisijoitusasuntoni (ensisijoitusasuntoni stooria aiemmin TÄÄLLÄ) voin päätyä positiivisempaan kassavirtaan? 

1.    Minulta löytyy vielä sijoitussäkistäni sijoitusasunto nro 3 (aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ), joka elää omaa elämäänsä kovalla kuukausittaisella kokonaisvastikkeella, joka on vähennyskelpoinen vuokratuloista. Käytännössä kokonaisvastike on suurempi kuin saamani vuokra, vähennettävää jää siis vielä muistakin pääomatuloista. Veroilmoituksessa tämä ilmoitetaan hauskasti: vuokraustoiminnan tappio. Tämä on suurin syy ja keino verotehokkaaseen kassavirtasuunnitteluuni. 

2. Ensimmäisen sijoitusasuntoni kassavirta ei ollut enää timanttista pyörimään lähteneen putkiremppalainan lyhennysten jälkeen. Osittain myös tästä syystä päädyin myymään asunnon (EXIT hankkeesta lisää TÄÄLTÄ). Verotuksellisesti saattaa olla kiva, kun vuokratulot vähennysten jälkeen ovat +/- 0, mutta asuntosijoitustoimintani on lähtökohtaisesti tarkoitus tuottaa myös kassavirtaa. Sijoitusten on tarkoitus tuottaa, siitähän niitä veroja maksetaan: tuotoista.

3.    Kesällä olin myös toteuttanut harvinaisen "varastoalennuksen" ulkopaikkakunnan kohteessani, jolla tarkoitukseni oli helpottaa vuokralaisteni ja omaa elämääni minimoiden vaihtuvuutta ja sen luomaa vaivaa (aiheesta myöhemmin lisää ja tännekin lienee linkkiä tulossa, STAY TUNED). Kesän ajan vuokratuloni olivat siis pienentyneet taktiseen vetoon liittyen. Vuokraa voi alentaa 100e, jos sillä välttää yli 1000e vaivan. 

Kohtien 2 ja 3 yhdistelmänä päästään kassavirtapositiivisempaan lopputulokseen. Tietyllä tapaa tilanne on keinotekoinen, mutta samalla tarkkaan harkittu. Kaikista kohteistani en edellytä kassavirtapositiivisuutta. Kassavirtanegatiivinen asuntosijoituskohde toimii tietyissä tilanteissa, mutta ei läheskään aina. Ensisijoitusasuntonikin tilanne olisi ollut toinen jos olisin itse asunut kohteessa väh. 2v ajanjakson, jolloin voisin hyödyntää myyntivoittoverottomuutta ja verotehostaa toimintaa putkiremonttilainan rahoitusvastikkeita hyödyntäen. Ennen putkiremonttia kohde oli kassavirtakone ja olihan putkiremontti opettava, mutta samalla se sitoo pääomia tai vähintään rokottaa kassavirtaa, joten aika muutoksille oli otollinen. Sijoitusmaailmassa jossittelu on kuitenkin turhaa, jollei jopa turmiollista. 

Kesän jälkeen olenkin nyt yhtä asuntoa vajaa, jotenkin siis palapeli vailla kaikkia paloja (vuokranantajan palapelistä lisää TÄÄLTÄ). Samalla kuitenkin syksyn kynnyksellä varastoalennus on hävinnyt kuvioista ja vuokratulot nousevat kohisten, varsinkin jos vuokratulot suhteutetaan vuokrattavien kohteiden määrään. Kaukaa viisaan on helppo hymyillä.

Kettu kiittää kuittaa ja kumartaa jälleen.