Asunto ja auto, tekniikkaa eri mittakaavassa

Kumpi hankitaan ensin? Kumpi syö enemmän rahaa? Kumpi ainakin vakuutetaan? Kummasta pidetään parempi huoli?

Kumpi on parempi sijoitus? Kumpi sitoo enemmän omaisuutta? Kumpi kannattaa vakuuttaa ja huoltaa? Kumpi on pakollinen?

Ehkä jopa liian itsestäänselvä erottelu (ilman ehkä muutamia pilkunviilaajia, jotka voivat vääntää kyssäreitä suuntaan ja toiseen). Auto vastauksena ylempänä ja asunto alempana. Usein käyttämäni vertaus auton ja asunnon välillä on yksi lempiaiheistani. Myönnän olevani puolueellinen ja kallistuvani enemmän asunnon suuntaan, mutta myönnän myös, että autoissa on nykypäivänä aivan uskomatonta tekniikkaa ja ne kykenevät uskomattomiin suorituksiin. Tekniikka on toteutettu myös melko kompaktiksi ja edullisesti, joka mielestäni luo autoja suuremmat mahdollisuudet.

Auto on nykypäivänä ja ollutkin aina todellinen ihmeotus purkissa, sisältäen käsittämättömän määrän tekniikkaa ja ominaisuuksia, hyvin pienessä tilassa. Mietitäämpä niitä mahdollisuuksia, joita autoista voisi viedä asumiseen? Ääniohjaus, ilmaisimet energiakulutukseen ja veden kulutukseen, antureita vaikka mihin, kosteusarvo-, hiilidioksidimittarit, automatisoitu valaistus, ja älynäytöt kertomaan nämä kaikki ja helpottamaan säätöjä. Auto ilmoittaa vioistaan, miksei siis talokin? Huoltokutsu lähtee automaattisesti, ovi avautuu, kun asukkaan älypuhelin tai -laite on tarpeeksi lähellä.

Teslan käytössä olevat akut voisi valjastaa energiakatkosten aikana toimimaan varalähteinä. Tämä toimeisi luultavasti jo esimerkiksi turvaamaan omakotitalon perustoiminnot (lämmitys, jääkaappi, tms) katkoksen aikana. Nämä olivat joskus tieteiselokuvissa kaukana saavuttamattomissa olevia ominaisuuksia, mutta nyt ne ovat löytäneet tiensä jo autoteollisuuteen, miten ne saataisiin myös asumiseen?

Tekniikka on olemassa jo ja käytössäkin (melko pienessä määrin) myös asunnoissa ja asumisessa, mutta miten ne saataisiin suuremman yleisön tietoisuuteen ja vaikka uudistuotantojen normeiksi. Rakentaminen maksaa, mutta ehkä maksaisin vähän lisää jos saisin näitä utopistisia ominaisuuksia. Tuottoja tehdään vuosikymmeniä vanhoilla tekniikoilla, niin motivaatio kehittyä ei liene kovin suuri. Kuluttajakaan tosin ei lieni kovin mielissään, mikäli joutuu maksamaan vielä lisää, vaikka saisikin mukana makeaa tekniikkaa. Ja maksanee se itsensä takaisinkin esim. energian ja ajan/vaivan säästönä.

Asumista ja siihen liittyvää tekniikkaa eteenpäin samalla tahdilla kuin autoissa? Lienee jo mahdollista, lienee jopa kannattavaa... Ehkä siis siirryttäisiin kehittämään myös asumisen ja siihen liittyvän kulutuksen tottumuksia. Ainakin sähkölasku ja luonto kiittänevät, luultavasti myös asukkaat.

Nyt laput silmille ja pikku lepohetki, vai ovatko nämä sittenkin VR lasit...?

KKKK

Ylivoimainen (lainalla) asuntosijoittaminen

Velkavipu ei ehkä nykypäivänä enää ole niin ylivoimainen ja niin tehokas puhumaan asuntosijoittamisen puolesta kuin ennen. Asuntosijoittamisessa vivuttaminen on ollut jo pidemmän aikaa selkeää ja helppoa, mutta nykyään myös osakkeilla moinen on tehty melko helpoksi ja mahdolliseksi.

Käytetään esimerkkinä vaikka suurta suosiota saanutta Nordnettiä, jossa pikkusijoittajakin voi aktivoida luoton itselleen käyttöönsä ja osakkeilla on omat vakuusarvotaulukkonsa. Mm. Sampo pääsee esim. tyypillisimmän asunnon 70% vakuusarvoa korkeammalle 85% vakuusarvollaan. Toki kaikki osakesijoittajat eivät välttämättä pääse kultatason korolle, joka voisi jo jossain määrin kilpailla asuntolainojen koroissa, mutta samalla lainojen ehdot ohjaavat enemmän hajauttamaan. Varsinkin alkuvaiheessa asuntosijoittamisessa on aikalailla kaikki munat (rahat) yhdessä korissa (kohteessa).

Jatkuvaa tuottoa näyttää olevan nykyään helpompi saada jo Helsingin pörssistäkin, kun yhä useampi yhtiö siirtyy pikkuhiljaa 4 kertaa vuodessa jaettaviin kvartaaliosinkoihin. USA:n pörsseistä jatkuvia osinkoja on mahdollista saada kuukausittain useammistakin yhtiöistä. Eli vertailukelpoisuutta löytyy myös rahavirroista.

Laina-aikaa ja asuntolainan kaltaista takaisinmaksuohjelmaa periaatteessa ei ole (Nordnetin lainassa) määritelty. Osakkeiden ostaminen ja myyminen vaikuttavat tilin ja lainan tilanteeseen ja pitkäaikaisella sijoittajalla tiliä tasaavat esim osingot. Korkokulut joita pankille maksetaan, näkyivät tililtä lähtevän säännöllisesti (olisiko ollut kuukausittain tms.).

Nordnetissä homma toimii siis enemmän tilin luottolimiittinä. Korolla on eri tasoja, hajautettu sijoittaminen toimii ohjurina alhaisempaan korkoon ja on sekä sijoittajalle että pankille parempi riskiä vähentävä tekijä. Korko voi vaihdella n. 0,99-4,85% välillä (tarjouksiakin välillä on esim. 0,5% korolla) ja korkokulut juoksevat kun tili on miinuksella eli luottoa on käytössä. Toki osakesalkun koko ja osakkeiden vakuusarvot määrittävät paljonko lainaa kulloinkin voi olla, eli paljonko tili voi olla miinuksella. 

Jos on pelkästään Sampon osakkeita on korko suurin, jos 10 eri osaketta melko tasaisesti hajautettuna voi korko olla matalin. Kumassakin tilanteessa lainan voi nostaa vaikka oman pääpankin tilille ja käyttää vaikka sijoitusasuntoihin, onko se järkevää ja kuinka usein näin tehdään, en tiedä. 

Summat lienevät (ainakin Nordnetin) osakelainoissa pienempiä kuin sijoitusasuntolainoissa, mutta hajautukseenkin ohjataan enemmän, eli tavallaan riskiäkin hallinnoidaan enemmän. Toki uskon muidenkin pankkien lainoittavan osakesijoittaja-asiakkaitaan nykyään entistä helpommin, ehkä jopa tapauksittain helpommin tai yhtä helposti kuin sijoitusasuntokohteita.

Sijoitusasuntolaina lienee selkeämpi... Ylivoimaisuus on ehkä niiden osalta kuitenkin jo häviämässä sukupuuttoon.

KKKK