It's gonna get legendary

I start my day as usual, wake up, not springing up like a bolt. I am slow... My mornings are always slow. I am in no hurry, I have nowhere to be, I have become the legend I have always wanted to be. Just 5 years ago when I turned 30 I quit my job, I had 6 real estate investments that gave me enough income to do "whatever" I want. 6 is not even that much? But when you say it like you mean it, it really can mean something.

I heat my porridge, enjoy my slow morning. It is turning 10 am soon, I read the news, watch a little Netflix or so... I look outside the window, sun is up high, so is my smile. Maybe time for a swim? I stretch a little wash my teeth, get out and stretch a little more before going to the gym and to the pool.

I finish my training around noon, I head for lunch, meet some friends. Soon I need to head to work. WAIT? Work? I thought... I quit? I quit my old job and started doing whatever I like. I still have loans and I now have a family. I do occasionally odd jobs, I still have my old hobbies I get paid for and I still like them. Now I have the freedom to work when and where I want to. Maybe later I go back to real work, just maybe. It is good to have options. Maybe tomorrow I go to the morning shift? Naah... A day off to spend with my family sounds a lot better.

In addition to my 6 real estate investments I have gathered a little more diversified portfolio with many other monthly/quarterly/yearly income streams. I had a plan... Or did I... I think I merely had dreams and high hopes, but sometimes those are enough. High hopes and high expectations are different things. Dreams are the things that can make you fly and I can thank myself and many others that I have had dreams and that I have done a lot too. We need achievers and dreamers but we make wonders if we do them both. 

Dream and just imagine what you could do and then just go and start doing it. Sounds simple but is it really? Yes, I would say so. Live a little.

Vuokranantaja is always in the building, not trapped, but free... Or was this just another dream? Perhaps, but it sounds like a plan.

Rajat kiinni, ovet säppiin ja suut tukkoon

Ei en viittaa maahanmuuttoon tms. Viittaan erään edustamani taloyhtiön naapuriyhtiöön. Keinu ja kivet roudattiin heti putkiremontin alkuun rajalle, jotta kukaan vaan ei ylitä näkymättömiä (toki olemassa olevia rajoja).

Tervetuloa Suomeen hei! Olemme myyneet teille tuon palstaleen pätkän joskus muinoin (toki siitä varmaan jouduitte maksamaan). Mihin hävisi hyvä veli, hyvä naapuri asenne? Vai liekö niitä koskaan ollutkaan?

Näin vaalien jälkeen ja vieläpä kuumimpaan taloyhtiöiden yhtiökokousaikaan nostoni mielestäni osuu varsin sopivasti. Vain Suomessa maksetaan 100e siitä, jotta naapuri menettää 50e. Naapurilla on liian hieno auto. Naapurin tönö on liian hieno. Mitä näitä syitä nyt ikinä keksitäänkään. Välillä kostetaan mökkinaapurille ajastamalla mankka pauhaamaan täysillä aamu klo 5.

Miten paljon paremmin asiat olisivatkaan, kun asiat hoituisivat sulassa sovussa, ilman naapurikateutta? Auttaisin naapuriani nostamaan 100kg möhkäleen peräkärrylle? Tuntisin syyllisyyttä jos naapuri hyvää hyvyyttään on leikannut omien puskiensa ohella omani (hoitaisin täten tehokkaammin omaa pihaani ja muistaisin naapuriani viinipullolla)? Kutsuisin naapurin kahville?

Check, check ja check! Noiden lisäksi paljon muuta, kaikki naapurini ovat kautta aikain olleet harvinaisen mukavia. Yritän myös itse vastavuoroisesti olla mahdollisimman mukava. Tunnen jopa syyllisyyden tunnetta, kun naapurit hääräävät pihalla aktiivisemmin kuin minä. Toisaalta vaikka usein kommentoinkin olevan harvinaisen DIY vuokranantaja ja remppailija, niin harvemmin pihatyöt saavat minua hyppimään innosta. Jotenkin kuitenkin naapureiden tehokkuus ystävällisyys ja mukavuus tarttuu. Tätä pyrin myös harjoittamaan omassa vuokranantajan toiminnassani, hyvää hyvälle ja sitä rataa.

Vietäisiinkö sama vielä astetta pidemmälle taloyhtiöön ja naapuriyhtiöihin? Talonmiestä lainailtaisiin? Talkoita ja erinäisten palveluiden kilpailutuksia ja hankkeita voisi järjestää yhdessä? Kaikilla asukkailla (vaikka 100/yhtiö ja kaksi yhtiötä =200) ei tarvitsisi olla omia pelivälineitä, oli kyse sitten remontin ajaksi lainattavista työkaluista tai pihapelivälineistä perheiden pienimmille.

Olen aina kummaksunut, että miten vähän yhteistyötä eri taloyhtiöillä on. Voi olla, että omistan kohteita väärissä paikoissa väärissä yhtiöissä, mutta tavoitteenani tulee olemaan muuttaa tätä jääräpäistä itsekeskeistä kateellista ajattelumaailmaa.

En tule kiertämään ovelta ovelle ärsyttämässä naapureitani, kunnes kuppi oikeasti on nurin. Koitan olla oma mukava itseni, auttaa parhaani ja kalenterini mukaan. En osaa kaikkea, mutta voin auttaa aiheissa joissa osaan jotain (luulen osaavani) tai voin kysyä muilta apua.

Avun pyytämisen ja varsinkaan avun antamisen tai suorastaan tarjoamisen ei pitäisi olla niin hankalaa. Pirteä pääsiäisjulkaisu, joka alun suhteellisen jyrkästä negatiivisuussävyisyydestä vaihtuu paljon pirteämpään.

Pääsiäiskettu kuittaa!