keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Talokaupoilla ja vuosikuluyhteenveto

Kirjoitin taannoin omakotitalon ostajan oppaan tai helpommin: talo-ostajan ABC:n (tarkemmin aiheeseen TÄÄLTÄ). 


Jollei jaksa lukea aiempaa julkaisuani niin ostoprojektin voi kiteyttää oikeastaan neljään:

  1. Tavoite: millainen kohde on haussa
  2. Budjetti: mihin hintaan kykenee tai pyrkii
  3. Kohdemetsästys: kohteiden selailut, tietoihin tutustuminen, näytöillä käynnit
  4. Tarjousneuvottelut

Asuntokaupat ovat usein henkistä taistelua ja asuntokaupan psykologiaa on hyvä tuntea (aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ). Asuntokaupoilla on useita eri osapuolia, kukin myös käyttäytyy eri tavoin riippuen onko ostohousut jalassa vaiko myyjän roolissa. Oma rooli lienee helposti tunnistettavissa, ainakin toivottavasti, mutta omat vaikuttimet on myös syytä tunnistaa. Vinkki vitonen: asuntokaupoilla kaikki osapuolet voivat olla voittajia samanaikaisesti.

Omakotitalokaupoilla on myös psykologian lisäksi hyvä ottaa huomioon muut kulut, jotka näkyvät vasta kaupanteon jälkeen. Olenkin kerännyt tähän kattavan kuluseurannan oman uuden tönöni vuotuisista kuluista, melko tarkkaankin eriteltynä. Asunto-osakkeissa on esimerkiksi helppoa arvioida hoitokulut, kun se on valmiiksi kuukausihinnoiteltu. Omakotitalossa ”hoitovastike” pitää itse laskelmoida, kun ei ole mitään kiinteää kuukausittaista hoitovastiketta. Vastuu on suuri? Toisaalta vaikutusmahdollisuuksiakin on enemmän. Usein iso merkitys on myös sillä kuka/mikä on sähkönsiirtoyhtiö/lämmitysmuoto taikka mitä remontteja on tehty.

Omakotitalon Vuoden 2020 THE luvut


Lupasin taannoin julkaisuissani palata omakotitalon osto-oppaan (LINKKI taas) lisäksi kaikkeen siihen muuhun mitä omakotitalon uudelle omistajalle voi tulla vastaan. Tämä on hyvinkin kattava ensimmäisen vuoden kulukirjanpito ja sisältää myös sopivan tarkat sähkönkulutustiedot. Sähkönkulutuskin laski yli 25% edellisen omistajan kulutuksesta, olenhan #vihreävuokranantaja (aiheesta lisää TÄÄLLÄ). Toki myönnän vuoden 2020 olleen varsin leuto.

Sähkönkulutus on omakotitalossa se merkitsevin asia, jollei talo sattumalta lämpeä koksilla, öljyllä taikka puulla. Täten myös siirtoyhtiöllä on harvinaisen paljon merkitystä ja aiheeseen kannattaa tutustua.

Sähkölaskut (siirtoyhtiö+myyjä): 1900e/v = 158e/kk
Vesi: 240e/v = 20e/kk 
Kiinteistövero: 500e/v = 33e/kk
Jätehuolto: 132e/v = 11e/kk
Satunnaiset huoltokulut: ei oikeestaa ollu mitään, laskelmoitu 10e/kk eli 120e/v.
Kuukausittainen vastike täten = 232e, varsin maltillinen

Vakuutus: 600e/v = 42e/kk
Netti: 359e/v = 29,90e/kk
Tulevia satunnaisia kuluja mm. maalämpöjärjestelmän huolto ja tsekkaus, ilmanvaihdon puhdistus ja säätö.

Omakotitaloon muuttaminen pitää kuitenkin usein sisällään paljon muutakin "sälää", jota tulee päivitettyä muuttopuuhissa tai viimeistään sen jälkeen. Omalla kohdallamme nämä ensimmäisen vuoden muut kulut olivat 5500e luokkaa ja tapauksessamme muutimme omakotitalosta omakotitaloon. Nämä sisälsivät niin uusia kalustehankintoja kuin pieniä tapetointitarvikehankintoja ja vastaavaa. On siis hyvä jo ennalta miettiä millaisia satasia palaa tilanteessa, kun muuttaa asunto-osakkeesta omakotitaloon. Pihakalusteet, ruohonleikkurit, lumikolat jne, nekin aina jotakin maksavat. Hyvällä tuurilla ja melko usein jotain voikin jäädä vanhoilta omistajilta jälkeen joko ilmaiseksi taikka pientä korvausta vastaan. 

Omakotitalon 1. vuoden vuotuiset kulut olivat yhteensä siis: 8653e

Kuukausittaiset kulut eivät missään nimessä ole suoraan verrannolliset omakotitalo vs kerrostalo asettelussa, mutta verrataampa nyt huvin vuoksi silti. 4e/m2 lienee melko tyypillinen hoitovastike kerrostaloasunnoissa, joten 232e/kk saa n. 58m2 asunnon. Uudiskohteissa voi hoitovastike olla 3,5e/m2 luokkaa, joten sillä laskukaavalla saa 66m2. Sanottakoon, että vertailun vuoksi tuolla rahalla saa kivasti enemmän, samalla myös omaa pihaa ja edes vähän sitä omaa rauhaa. Annan tuolle omalle rauhalle, päätäntävallalle ja omalle pihalle melkoisesti arvoa, joten asunto-osakkeilla lienee vielä vähän kirittävää. Kommentteja olkaa hyvä...

Ymmärrän suomalaisten perinteisen unelman omasta talosta ja perunamaasta (eli vähintäänkin pihasta). Suomessa tämä unelma on mahdollista "kivenheiton päästä" kasvukeskuksen keskustasta. Vaikka vuosi 2020 lienee muuttanut paljon asumisen unelmia lienee omakotitalo kasvukeskuksen keskustan läheisyydestä aikamoinen unelma yhä. Etätöitä pyöräilymatkan päästä toimistolta? Kuullostaa hyvältä ja varsin tutulta.

Omakotitalokettu kuittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti