sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Asuntopolitiikkaa ja kuumaa keskustelua

Tällä hetkellä keskustelu velkaantumisesta, asuntopolitiikasta ja siihen liittyvään verotukseen käy kuumana. Tämän viikon alussa alkoi uusi kierrosmylly samassa laulussa, kun taloyhtiölainoja ja lainokattoja alettiin puimaan eri medioissa ja eri poliitikkojen toimesta. On totta, kun elvytetään niin jostainhan ne rahat olisi tai’ottava. Pääomatulot tai tulot nyt yleensäkin lienevät "helpon" verotuksen kohteita. Velkaantuminenkin on ollut otsikoissa jo useamman vuoden, samoin taloyhtiölainat.

Taustaa: mikä lie mörttisen työryhmä selvittää/on selvittänyt velkaantumiseen ja taloyhtiölainoihin liittyviä ongelmia ja joitain ratkaisuehdotuksiakin on väläytelty aina taloyhtiölainojen verovähennyskelpoisuuden kuin myös alkupään lyhennysvapaiden poistamisesta ja lainakattoa. Uutisissa on ollut kuluvan viikon aikana asia taas tapetilla ja keskustelupalstat ovat olleet suorastaan tulessa. Asuntosijoittamiselta ollaan viemässä selkeästi matto alta?

Valoa vai ongelmia tunnelin päässä?

Suomalaiset ovat hyvinkin tyypillisiä tilisäästäjiä ja tämän jälkeen suosiossa lienevät seinät (niin oman asunnon kuin sijoitusasuntojen). Yleinen kiinnostus sijoittamista kohtaan on myös vahvasti kasvussa. Edellä mainitut muutokset mitä luultavimmin hajauttaisivat sijoituksia entistä enemmän. Asuntosijoittamisessa sijoittamalla uudiskohteisiin saa poikkeuksellisia verohyötyjä. Verotusta voi käytännössä siirtää useita vuosia tai vuosikymmeniä taikka verot voidaan välttää kokonaan perintöverosuunnittelemalla, osta ja pidä suunnitelmilla. Ei saa toki unohtaa, että samaiset veroedut löytyvät myös taloyhtiöremonteistä, kuten putki- ja julkisivuremonteista. Veroetujen katsotaan siis parantavan asuntokannasta huolehtimista. Suotavaa voisi olla, että ilman veroporkkanaakin suomalaisten yhdestä suurimmasta varallisuuserästä huolehdittaisiin.

Keskustelut aiheen ympärillä eivät ole ongelmattomia ja jäätävä älämölö nousi jo, kun 2-3 vuotta sitten työryhmä viritettiin asiaa selvittämään. Olen kuitenkin itse samoilla linjoilla, että päätöksiä ei tule tehdä hätiköidysti. Tiedetäänkö esim mitä tapahtuu rakentamiselle, asuntojen tai vuokrien hinnoille taikka asuntojen omistamisen monipuolisuudelle? Isot muutokset tuovat vieläkin isompia vaikutuksia, pahimmillaan pelkästään uutisoinnin jatkuessa (vaikka mitään päätöksiä ei vielä vuosikymmeneen tapahtuisi) asuntokauppa ja rakentaminen tyrehtyy. Jo nyt on havaittavissa ”odotellaan” kulttuuria.

Toisaalta ymmärrän, että jotakin halutaan tehdä. Taloyhtiölainoitettujen asuntojen markkinointi on vähintäänkin kirjavaa ja uskon etteivät kaikki ostajat osaa arvioida yhtiölainan riskejä taikka omaa maksukykyään. Kuka tahansa voi löytää unelmakohteen, johon pääseekin vain pienellä rahalla kiinni, jonka saa nipistettyä säästöistään. Omistusasuntoa taikka sijoitusasuntosalkkua kasvattava voi unelmoidessaan kasvattaa velkavastuitaan yli oman sietokyvyn. Taloyhtiölainoissa pankki ei ole tuplatsekkaamassa maksukykyä. Asuntoja myydään unelmilla, asunnothan ”revitään käsistä”, joten vauhtisokeuttakin saattaa syntyä. Myyjä myy, varsinkin kun markkina on kuuma. En tiedä, mutta tykkään spekuloimisesta silloin tällöin: onko välittäjillä moraalia tsekata ostajan maksukykyä tai onko heillä siihen edes mitään velvoitetta taikka intressiä (kaupan varmistelun lisäksi)? En ainakaan itse ole koskaan kuullut välittäjän joutuvan vastuuseen jos vaikka sattuukin niin että unelmia on myyty liian kovaan hintaan ja ostaja menee konkurssiin kun ei selviäkkään lainavelvoitteistaan. Kyseessä voi olla niin työpaikan menetys, katastrofivuokralaiset, tai mikä tahansa muu taloudelliseen tilanteeseen vaikuttava kriisi. Kyse on sekä omistusasujista, että asuntosijoittajista ja tässä tapauksessa ehkä jopa hitusen enemmän omistusasujista, joissa vauhtisokeutta ilmenee ehkä enemmän ja toteutetaan unelmia. Asuntosijoittaja on useammin laskin kädessä tuottolaskelmineen.

Asuntosijoittajia ei kuitenkaan parane unohtaa. Vauhtisokeutta esiintynee myös meidän asuntosijoittajien joukossa, kun pankki lyö lainahanoja kiinni eikä taloyhtiölainavastuissa tunnu olevan mitään rajaa, kunhan myyntihinnan saa kaivettua kasaan. Pankin tiskillä kun vaikuttavat niin vakuudet (aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ) ja maksukyky (aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ). Uudiskohteessa vaikuttavat helppous ja halpa myyntihinta, taloyhtiölainan saa kuka vain. Ainut rajoittava tekijä on, että myyntihinta pitää saada raavittua kasaan. Sekin usein tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja, joten tuosta vain ei pääse asuntokikkailemaan ja vastuitaan kasvattamaan lähemmäs miljoonaa. Usein pankin jarrutellessa aletaan viimeistään pohtimaan yrityksen kautta sijoittamista taikka helpommalla pääsemistä taloyhtiölainan kautta. Onhan siellä taustalla kiinteät vakuudet, mutta kun shit really hits the fan voi isompikin taloyhtiölainoitettu korttitalo kaatua kunnon rysäyksellä. Yksi harvinaisen pieleen mennyt vuokralaisvalinta voi kääntää koko laivan taikka kaataa koko korttitalon.

Uudiskohteiden taloyhtiölainojen osalta veroporkkana on asuntosijoittajalle kuitenkin merkittävä. Muistan vielä työryhmän alkuselvityksessä eri tahojen korostaneen veroetujen keskittyvän verotuksen ajankohdan siirtämiseen. Perintöverosuunnittelussa etu on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi. Tällöin eivät realisoidu niin vuokratulojen verotus eikä arvonnousuakaan veroteta. Korkoa korolle toimii eikä verottajakaan pääse apajille.

Jonkinlaista absoluuttista velkakattoakin on väläytelty: 4,5x vuositulot tms. Tällä voisikin jo olla melkoisia vaikutuksia markkinaan. Helsingin hintatasolla monilla voisi tulla rajat melko nopeastikin vastaan. Asuntosijoitustoiminnan kasvattaminen tyssäisi monella kuin seinään. Ainakin henkilökohtaisella puolella, samainen lainakatto kun ei taida yrityksiin vaikuttaa. Millainen ryntäys syntyisi sijoitusasuntoyhtiöiden perustamisissa? Aika näyttää, tai toivottavasti ei näytä. Sijoitusyhtiöille taloyhtiölainathan ovat harvinaisen herkullisia ja ilmaisia yrityslainoja.

Emme elä täydellisessä maailmassa, enkä usko että siltikään oltaisi 100% tyytyväisiä vaikka emme maksaisi mitään veroja. On toivottavaa, että tulevat mahdolliset muutokset olemaan mitä tahansa, niin sillä yksinkertaistettaisiin verotusta eikä se johtaisi olemassa olevan asuntokannan homehtumiseen. En ole puolesta enkä vastaan, odotan lähinnä perusteltuja ja tarkoin laskelmoituja päätöksiä. Kotiläksyt ja vaikutusarviot kannattaa tehdä huolella etukäteen, vaikka varmasti vaikeita yhtälöjä pitävätkin sisällään.

Hajauttaminen kannattaa ja kaikessa sijoittamisessa on omat puolensa. Vero-optimointia voi tehdä monellakin tavalla. Yhden tai muutaman (vero)muutoksen myötä riskinoton ei tulisi muuttua kannattamattomaksi. Verotuksen muuttumisen riski (yleensä ylöspäin) on aina osa sijoitustoimintaa. Riski- ja tuottolaskelmat sitten sen mukaan. Maailma muuttuu, kaikkeen ei voi aina varautua. Pelkästään uudiskohteisiin sijoittavalla veroriski on nyt erilaisten selvitystöiden myötä suuri. Uudiskohteissa on omat etunsa, vanhoissa kerrostaloissa omansa ja vaikka omakotitaloissa omansa. Mitä ikinä muutoksia tuleekaan, niin tulee niihin reagoida. Hienosäätöä ja eteenpäin. 

Kettu kuittaa.


tiistai 15. joulukuuta 2020

Vuokranantajan tukikohta - Home Office 2.0

Vuokranantajan ja asuntosijoittajan tukikohta voi olla missä vain ja esim. kämmeneen sopivalla älypuhelimella, tabletilla, läppärillä tai ihan perinteisellä pöytäkoneella. Toivottavasti ei kuitenkaan enää kiinteästi työhuoneessa (pelkkä pöytäkone) ja mappeina. Usein kuitenkin tähän toiseen työhön tai "harrastukseen" löytyy oma tilansa, varsinkin näin etäilyn aikaan. Tätäkin juttua tosin kirjoitan sohvalla olkkarissa, vaihtelu virkistää.

Väitän olevani paperiton vuokranantaja, mutta se on yhä nykypäivänäkin bullsshittiä. Valitettavan useat asiat hoituvat yhä perinteisellä etanapostilla paperisina. Etävuokranantajuus jo aikalailla toteutuu, eiköhän paperittomuuskin kokoajan enemmän ja enemmän. Paperipinoja en (juurikaan) enää säilytä vaan pyrin saattamaan kaiken digitaaliseen muotoon, siitäkin syystä työpöydän viereltä löytyy yhä tulostinskanneri. Oikeastaan kaiken voi kuitenkin halutessaan hoitaa etänä ja sähköisesti kotisohvaltaan, asuntokaupoilta yhtiökokouksiin.

Olen jo aiemmin kirjoittanut vuokranantajan tukikohdasta (linkki aiempaan julkaisuun tässä). On nykypäivää, että kotitoimisto ja tukikohta (älypuhelin taikka läppäri) kulkee mukana minne vain aina kahvilasta vaikka hiekkarannalle. Meneillään oleva vuosi on kuitenkin isosti ollut kotona vietettyä aikaa, joten koen että on ajankohtaisen tukikohta (home office) päivityksen paikka. Toisaalta onhan tässä vaiheessa koti ja fyysinen home office ehtinyt vaihtaa omalla kohdallani muotoaan muuton myötä (omakotitalon ostoprosessiin TÄSTÄ).

Kotini on linnani on todellakin ollut tämän vuoden teema, joten tervetuloa tutustumaan vuokranantajan tukikohtaan.

Työpöytä on kulkenut mukana jo pidempään.

Etäilyyn suhtaudutaan nykyään huomattavasti myötämielisemmin (jopa etäyhtiökokouksiin), sitä jopa suositaan. Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja läppärillä taikka pelkällä älypuhelimella saa huomattavasti aiempaa enemmän aikaan. Seuraankin aikaani aktiivisesti ja pyrin pysymään uusimpien teknisten vempeleiden julkaisuissa mukana. Pelivälineillä on merkitystä ja seuraamalla aikaansa saa arvokasta lisävinkkiä. Asuntosijoittaminen on välineurheilua.

Alla linkit aiempiin julkaisuihini vuokranantajan pelivälineistä, mielenkiintoista luettevaa näin peräpeiliin katsottaessa:
- Teknologian hyödyntäminen osa 1: älypuhelin 
(linkki julkaisuun)
- Osa 2: some 
(linkki julkaisuun)
- Osa 3: läppäri 
(linkki julkaisuun)
- Osa 4: älykoti ja älykäs vuokranantaja 
(linkki julkaisuun)

Vuokranantaja itse on kuitenkin pelivälineistä se tärkein (Vuokranantajan terveys aiheiseen julkaisuun TÄÄLTÄ). Kropan ja päänupin tulee toimia. TUKIKOHTA on sitten itse toteutusta varten, eikä sitäkään kannata vähätellä. Toisilla tukikohta on jonkinlainen toimistospotti, toisilla varastotila on saanut uuden käyttötarkoituksen, toisilla tukikohtana toimii aina mukana kulkeva älypuhelin (sekin kun voi hyvinkin riittää). Poikkeuksellinen vuosi 2020 on nostanut kotitoimistoilun aivan nextille levelille ja mm. Youtube on pullollaan mitä ihmeellisempiä ratkaisuja tai/ja tekniseltä toteutuskyvyltään mitä erikoisempia tiloja. "Vain taivas on rajana" ei ole enää vain sanonta vaan jotkut ovat tähtitaivaankin tuoneet esim. omaan kotiteatteriinsa valaistuksen muodossa (youtubelinkki). 


Oma työ-/luku-/treenihuoneeni noudattaa vähän perinteisempiä linjoja ja on ennen kaikkea käytännöllinen. Kulmasta ikkunan viereltä löytyy työpöytä, jolle mahtuu ulkoisen näytön lisäksi useimmin mukana kulkevat läppäri ja ipad. Työpöytä on seurannut mukanani aina noin 15-vuotiaasta alkaen. Vastakkaiselta seinältä löytyy lukukuninkaan paikka ja kirjahyllyltä löytyy oivallinen valikoima laatukirjallisuutta.


Varastotilaa työhuoneessa tarvitaan siis lähinnä kirjallisuudelle ja kuntoiluvälineistölle. Tilaa jää hyvin itse treenaamiseenkin. Kunnosta huolehtiminen on enemmän aikaa vievä osa asuntosijoitustoimintaa ja vuokranantajuutta kuin itse vuokranantajan työ (josta aiemmin TÄÄLLÄ). Vuokranantajan perinteinen (viikoittainen) treeniohjelma löytyykin jutun lopusta. Ohjelma ei ole missään nimessä kiinteä ja sitä itsekin tulee sovellettua fiiliksen mukaan, yleensä vähintään kerran viikossa. DIY remontitkin voi ottaa miellyttävänä hyötyliikuntana tai osana treeniä.



Monipuolisuus ja muunneltavuus on tilojen todellista hyötykäyttöä ja kuten todettua, niin työhuonekin taipuu moneksi. Tottakai rentoutumiseen löytyy lukemisen ja treenin (kaippa urheilukin on henkistä rentoutumista) lisäksi oma tilansa. Mediahuone taipuu niin leffa- tai pelihuoneeksi kuin myös miellyttävämpään isomman "ruudun" kohteiden selailuun taikka remonttisuunnitteluun. Musiikki ja wiski ovat usein toimivina lisämausteina.

More screen real estate.

Tunnelmallinen kellarin takkahuone on vaihtunut modernimpaan miljööseen. Lämpöä ja tunnelmaa ei ole unohdettu vaikka uudessa kodissa lämmitystä ja viilennystä hoidetaankin maalämmön ja -viileän voimin. Ja kiuaskin on sähköinen. Takka tosin on hankintalistalla, miksei jopa puukiuaskin... Kotiin kannattaa panostaa, kotini on linnani ja samalla vuokranantajan tukikohta.

Kotikettu kuittaa.

PS. Tämäkin julkaisu on kirjoitettu kotitreenin hapoilta palautuessa. Alla ohessa ohjelmiston normaalirunko, jonka toteutus fiiliksen mukaan ja erilaisiin palasiin/sarjoihin pilkottuna.

100-120 leukaa
100 punnerrusta
100 kyykky(hyppy)ä
200-500 vatsalihasliikettä
200-500 selkälihasliikettä.

Erikoistreeninä (sali-)sauna(-uinti), pitää sisällään useamman sarjan saunomista. Muistettava hyvä nesteytys.