Ensimmäisen sijoitusasunnon hankinta

Mennäänpä sitten taas asiaan, eli ensimmäiseen todelliseen kohteeseeni, eli sijoitusasuntoon ja sen ostamiseen. Ensimmäisen sijoitusasuntoni ostin 23 vuotiaana. Tosiaan sijoitusasunnon ostamisessa ei ole ikärajaa ja nuoresta iästäni huolimatta en voi kehuskella syntyneeni kultalusikka tai -lapio suussani. Varat olivat omilla töilläni ansaittuja ja harvinaisen pihillä luonteella kerättyjä. Joten kyllä asuntosijoittaminen onnistuu vaikka opiskelijalta.

Säästäminen oli verissä ja aika hyvä pesämuna jäi vielä ensiasunnon oston jälkeenkin, kiitos ASP tuetun säästämisen (suosittelen). Muut sijoitustuotteet olivat vielä melko tuntemattomia ja asuntosijoittaminen oli mielestäni hyvä keino aloittaa kunnolla kartuttamaan lisää varallisuutta. Ja kuten monelle muullekin suomalaiselle onhan se maanläheinen, helppo ja riskitön (en kyllä täysin allekirjoita) tapa sijoittaa.

No jonkin aikaa selattuani markkinaa ja tutustuessani syvemmin asuntosijoittamisen maailmaan päädyin tuttuun hyvämaineisen alueen kohteeseen. Laina noin 50% rahoituksella onnistui sekin melko kivuttomasti ja luonnollisesti hyvissä ajoin. Hinta oli mielestäni edullinen (kyllä tarkistin tutulta välittäjältä ja hintatiedoista), suurista remonteista uupui vain putkiremontti. Kohde olikin rempattava kauttaaltaan, kylppäriä lukuunottamatta ja se oikeasti oli aika härskissä kunnossa. Kohde oli vieläpä kuolinpesän myymä, joten tinkaaminen onnistui paremmin kuin hyvin.

Remppa onnistui itse tehden "halpa voi olla hyvää kaavaa" noudattaen hyvässä aikataulussa. Omakehu lehahtaen voin väittää rempan jälkeen kohteen olleen hyvin suosittu siistillä ja modernilla ilmeellään. Eikä sitten ikinä mitään vanhanaikaista tai mökkijämiä noihin remppoihin! Asuntoja selaillessa sellaisia oikeasti löytyy: "juuri remontoitu". Joopa joo ja onnea matkaan.

6,6% tuotto (vuokra-vastike/ostohinta+remppa) vielä kalustettuna vuokrattavan verohelpotuksella ei ole lainkaan hassumpi. On kuitenkin hyvä muistaa se suurin tekijä eli VAIN putkiremontti uupuu. Putkiremontti ei ole koskaan VAIN ja sitä tässä puntaroidaan putkiremppasuunnitelmien edetessä. Ja jos papereissa sanotaan, että se on osittain tehty kannattaa mennä oletuksella, että sitä ei ole tehty.

Jälkiviisaana voinkin jo naureskella ensimmäisen sijoitusasunnon tapahtuneen ehkä hitusen liikaa tunteisiin perustuen ja ehkä liian nopeaan päätökseen nojautuen. Oma ajatusmaailmani kuin ostaisi ja remontoisi omaa ei aina toimi. Taloyhtiöön, tämän remontteihin ja niiden tarpeisiin tutustumista ei voi liiaksi korostaa. Eipä niissä laskelmissa ihan noudatettu Marko Kaarron, Joonas Oravan tai Olli Turusen lasku- ja tarkistuskaavoja saati tullut tehtyä tarkistuspuheluita isännöitsijälle tai/ja hallituksen puheenjohtajalle.

Kokemuksien myötä "helppo ja riskitön asuntosijoittaminen" onkin jo pikkuhiljaa unohtunut. Ei se ainakaan niin helppoa ole kuin vaikka toivoisi, ostat asunnon vuokraat tai myyt ja teet rahaa ja mielellään vielä maksimaalisen paljon. Jos se nyt niin helppoa olisi niin kaikki tekisivät sitä kokoajan. Onhan asuntosijoittajia jo kuin sieniä sateella ja jonkinlaisesta buumistakin voinee jo puhua, mutta moniko pääsee niihin kunnon tuottoihin (5-7%?)? Itsekin lävähdän sinne 4-5% tuottoihin putkiremontin jälkeen, vähän riippuen lopullisista kustannuksista.

Mainittakoon, että asuntosijoittamisen ei tarvitse olla eläkeläisten puuhaa ja kyllä nuorellakin saattaa jo olla pesämunaa ensiasunnon lisäksi myös sijoitusasuntoon. Nuorena hankittu sijoitusasunto ehtii kerryttää kivat lisätulot, toki mitä pidempään elät sitä pidempään nautit. Itse meinasin nauttia jo nyt! Se, että laskee mihin rahojaan käyttää, ei tarkoita etteikö nautteisi elämästä.

Eli pitkää ikää ja täyttä elämää vaan!

KKKK

Miksi käymme töissä?

En voi sanoa, että vihaan töitä, mutta en usko, että kovinkaan moni menisi töihin, jollei pitäisi. Eli käytännössä jollei sitä rahaa oikeasti tarvitse.

Tavoitteenani ei välttämättä ole elättää itseäni vain vuokranantajana toimimalla tai asuntosijoittajana tai pelkästään sijoittajanakaan. Tai edes näiden yhdistelmänä, vaikka suurin osa tuloistani ehkä tulisikin juuri noista. Harrastukseksi sitä voisi tehdä jotain pientä näpertelyä sijoittamisten ohessa, jotka harrastuksia tosin nekin.

Tosiaan, en vihaa töitä, mutta jos tulee tilannetta eteen, jossa työnantaja sanoo: "palkkasi eteen sinä hyppäät kun me niin sanomme". Työnantajan markkinat MY ASS, ei sitä silti kaikkea tarvitse niellä vaikka olisikin 100 muuta saman työn hakijaa ja heistä 90% tekisi saman halvemmalla ja miksei jopa iso osa paremminkin.

On sitä muutaman kerran tainnut olla haastatteluissakin nielemistä, ettei niitä siltoja tule poltettua kun on niin ja näin lähes kettuiltu, enemmän tai vähemmän tahallaan tai tyhmyyksiään. 

"Avoimia tehtäviä on vain yksi, kaikki halukkaat eivät vain voi sitä saada." Ahaa hienoa, nyt ymmärrän paremmin.

Kolmannen kysymyksen jälkeen "palkka on summien X ja Y välillä." Kiitos tästä tiedosta, olisi voinut senkin ilmoittaa ajoissa niin olisin haastiksen alussa voinut ilmoittaa FYI (for your information=tiedoksesi) tämä taisi olla tässä. Turha sitä on kaikkien aikaa tuhlata. Mikäli mahdollinen työnantaja ei maksa elämääni (eli kaiken maailman kulujani) tai maksa minulle palkkaa, niin en kyllä usko että töitä haluaisin tehdä.

Kun tavoitteena on taloudellinen riippumattomuus palkanmaksajasta, niin odotan vielä noita hetkiä, että voi kuitata vähän työnantajille takaisin. Kaippa se ihan normaalia on molempiin suuntiin antaa palaa?

En väitä etteikö töissä voisi olla mukavaa ja itse käyn harrastuksekseni myös sellaisissa töissä. Työ ei ehkä ole maailman vaativinta ruudinkeksintää eikä rankkaa, mutta mielestäni ihan mukavaa. Eli voi olla, että olenkin jo oman näpertelyni löytänyt.

Life is too short!

KKKK