As an investor one has to dream big. And during summer there is time to sit down, enjoy the view, sip some whisky and just dream. Let your mind wander, create your own path and maybe even start to follow it.
So I will make it brief:
Stay fit and healthy
Enjoy little things
Dream big
And just do it
Enjoy life and share it with friends
I still have not found my path. But I do love to just stop and enjoy the little things.
Kesäkettu kiittää ja kumartaa.
God I hate Mondays! Vaikkakin tätä kirjoittaessani on tiistai ja kyseessä on #keskiviikkoblogi. Monissa tilanteissa asuntosijoittaja ja vuokranantaja on varsin yksin. Jos vielä aidon oikeasti on ja tekee asuntosijoittamistakin yksin DIY mentaliteetilla, niin verkostot on hyvä pitää lähellä. Koipi katki ja moni asia saattaakin jäädä seisomaan, eivätkä hommat etene. Toki siinä on jo muutakin murehdittavaa.
Vaikka osa 1 vuokranantajan terveydestä olisikin itse vuokranantajan oma terveys, niin vahvana kakkosena tulee sosiaalinen terveys ja verkostot. Tämä nimenomaan siitä syystä, että aivan kaikkea ei voi tehdä itse. Ja itse niitä ei pääse tekemään varsinkaan jalka tai pää paketissa. Vuokranantajan terveyden tärkeydestä olen ariemmin kirjoittanut TÄÄLLÄ.
Mitä enemmän on hands DIY (tee-se-itse), niin sitä enemmän voi kirpaista tilanteet, kun avaimia ei pääsekään itse viemään ja samalla tekemään vaikka alkutarkastusta. Voi kirpaista vielä vähän enemmän jos asuntoflippi jää pahasti vaiheeseen ja aikataulutkin paukkuvat ehkä kuukausilla.
Voin omakohtaisesta kokemuksesta kertoa kun kesäloman kynnyksellä menee aikalailla (ylidramatisoiden) jalka poikki ja pakettiin. Paketissa kestää yhteensä hyvällä tuurilla 6vkoa ja lopullisessa kuntoutuksessa kuukausia. Emme siis ole kuolemattomia tai Marvellin supersankariuniversumista. Tekevälle ihmiselle sattuu ja tapahtuu. Paljon tekevälle jopa melkolailla todennäköisemmin.
Tönöprojekti on ottanut jo aikaisemmin omasta aloitteestani rennomman linjan ja paljon uutta selvitystyömäisempää kuviota olen tässä jo aiemmin harjoittanut. Tönöprojektikirjoituksiin pääsee tarkemmin tutustumaan TÄÄLLÄ ja TÄÄLLÄ. Monia asioita olen ulkoistanut ja verkostotkin alkavat olemaan kunnossa työnjohdolliseen rooliin. Tämäkin jalkapaketti omalta osaltaan hidastaa projektia, mutta tähänkin sopeudutaan. Tukiverkosto on suorastaan maaginen ja ohjeistukset ovat aika hyvin valmiina. Tilanne on myös otollinen viimeistellä energia-avustushakemus maksatukseen.
Aika monta asiaa pitää mennä pieleen, että vuokralaisia vaihtuisi taikka tulisi muuta selviteltävää samaan aikaan kun omat resurssit tai toimintakyky eivät riitä. Toki kuten olen aikaisemminkin todennut niin: asioilla on tapana sattua samaan aikaan. Sille ehkä ei sitten voi mitään, mutta jonkin lähipiirin on hyvä ainakin olla jossain määrin perillä kuvioista. Näin on itsellänikin, mutta asiassa pitää vielä skarpata ja tarkentua.
Onnekseni pystyn aika hyvin panostamaan palautumiseen enkä ole kädetön, enkä täysin jalatonkaan. Toimintakyky siis jälleen takaisin tappiin ja ylikin ja pyritään yhä paremmin se siellä pitämään. Tee-se-itse mentaliteetista en tule koskaan täysin luopumaan ja projekteja jatkossakin varmasti tulee ja menee. Apukäsiä ja jalkoja on kuitenkin hyvä enenemissä määrin oppia käyttämään.
Kolhittu kesäkettu kuittaa.
Talonpoika, lukkari, lakimies, kirjanpitäjä, kirvesmies, erotuomari, psykologi, puunkaataja…
Asuntosijoittajan ja vuokranantajan elämä on monipuolista puuhaa. Ja se vaatii monipuolista osaamista tai ainakin ymmärrystä. Pääasiallisesti ja parhaimmillaan asuntosijoittaminen on tylsää ja melko passiivista puuhaa. Täysin passiivisesta sijoitusmuodosta ei kuitenkaan voi puhua ja usein vielä asioilla on tapana sattua samoihin aikoihin. Eli kun niitä asuntojakin kertyy useampi niin voi hyvinkin tulla tilanteita kun useampia vuokralaisia vaihtuu, vessanpönttöjä menee tukkoon tai vaikkapa vuokria rästiintyy. Tämä ei siis ole pelottelua, vaan lähinnä hyvä tiedostaa. Itsehän olen parhaimpina viikkoina tai kuukausina vuokraillut paria asuntoa, paria kolmea autopaikkaa, touhuillut flipin parissa ja myynyt osakkeen hoitaen myös sen paperityöt ja avaimet (joskin pääasiallisesti etänä).
Asuntosijoittaminen ja erityisesti vuokranantajuus on monipuolinen laji. Mitä enemmän sitä tekee sitä enemmän oppii. Pelkällä exelillä ei esimerkiksi pitkälle pötki. Omat luvut on hyvä toki tiedostaa ja perusmatikka hallita. Tämän lisäksi tärkeimpiä taitoja lienevät sosiaaliset taidot, eli ns people skills. Asumisen yhteydessä kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä: on niin myyjiä, ostajia kuin vuokralaisia ja remppailijoita ja taloyhtiöiden edustajia. Erityisesti tästä syystä monipuolisuus ja moniosaaminen on hyvästä.
Vuokranantajan tärkeimmät taidot tiivistetyttynä kolmeen:
1. Psykologi (niin omaa kuin vastapuolen ajatusmaailmaa on hyvä ymmärtää vähän laajemmin)
2. Taloustaidot
3. Remppaitaidot
Ei ole olemassa oikotietä onnee, mutta nuo kolme luovat varsin hyvän pohjan. Olen mielestäni joskus jo aikaisemmin myös käynyt läpi ominaisuuksia tai ”ammatteja joita olisi hyvä löytyä taloyhtiön hallituksesta”.
- Lakimies
- Kirjanpitäjä
- Kirvesmies/remppailija
- Rakennusmestari/insinööri
- Putkari/sähkäri
- Asukasosakas
- Myyjä
- Verokonsultti
- Ekono(misti)
- Sijoittajaosakas
Kyseessähän on siis oma listaukseni kontakteista joita on hyvä löytyä. Miksei vähän sitä omaa osaamistakin. Tämäkään ei siis ole tyhjäntävä listaus, mutta mielestäni kaikissa kohdissa on omat puolensa. Asuntosijoittaja ei ehkä voikkaan olla kaikkien alojen DIY seppä, tai se vähintäänkin jossain vaiheessa kostautuu. Se että toimii ja verkostoituu ”sisäisesti” asuntosijoittajien tai saman henkisten kanssa ei mielestäni riitä. Verkoston on hyvä olla kattava, jotta tilanteissa joissa edes DIY Vuokranantaja ei pärjää omillaan, niin on tukea ja tulivoimaa ympärillä.
On hyvä tietää ja osata paljon. On arvokasta pystyä ratkomaan ongelmia (vaikkapa vuokralaisten tai taloyhtiöiden) melkeimpä lennosta. Tekemällä paljon itse oppii vastaamaan moniin kysymyksiin ja selvittämään asioita aivan eri tavalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa omat rajoitteensa ja kyettävä turvautumaan asiantuntijaan tilanteen niin vaatiessa. Mm. putkien ja sähköjen kanssa touhuilu on itsellekin ollut aina hyvin selkeä ”nounou”. Siitäkin maailmasta olen oppinut valtavasti ja ymmärrän teknisestä vianselvittämisestä jo huomattavasti enemmän. Helpottaa muuten kummasti tilanteissa joissa lämmityksen yskiminen -20 asteen pakkasilla voisi tuoda hienoista suurempaa kuumotusta.
Ymmärrän varsin hyvin, että pelkkä DIY tee-se-itse mentaliteetti saattaa jarruttaa tekemistä. Toisinaan se voi olla vapauttavaa ja varsin opettavaa. Enkä siitä varmaan koskaan täysin luovukkaan. On kuitenkin turhaa pyrkiä olemaan superihminen tehden aivan kaiken itse, samalla käyden töissä ja pyörittäen perhearkea. Kattava perusosaaminen auttaa ratkaisemaan monia ongelmia ja löytämään vastauksia. Lisäkäsistä ja lisäosaamisesta (muiden toimesta) ei kuitenkaan koskaan ole haittaa. Nykyään jopa ihan mielelläni maksan hyville tekijöille enkä välttämättä halua edes lähteä tinkimään hinnasta sen enempiä, kun homma toimii.
Pitää oppia nauttimaan. Ja uskoisinkin jo päässeeni kaappipsykologina nextille levelille. Ymmärrän erityisesti paremmin omaa toimintaani ja ajatuksiani. Se jos jokin on jo varsin suuri harppaus ja voitto.
Kehäkettu kuittaa.
Otsikon taustalla oleva ajatus liittyy pitkälti taloudelliseen riippumattomuuteen. Eli olen itse oman elämäni herra. Enkä puhu nyt vain siitä muotisana FIREttämisestä (tästä aiemminkin TÄÄLLÄ). En ajatellut jäädä toimettomaksi tarpeettoman aikaisin, koska jotain tarkoituksellista kuitenkin aina keksii.
Toinen ajatus tästä on, että voin helposti valita että mihin omaisuusluokkaan kulloinkin sijoitan. Muistellaampa vaikka vuoristoratavuotta 2020, jolloin asuntosijoitukset pukauttivat kaikkea 3-7% välillä (velkavipuja ja arvonnousuja huomioimatta) ja osakkeista, kullasta ja bittirahasta oli saatavilla 3 numeroisia tuottoprosentteja. Hajauttaminen taitaa olla sijoittajan yksi niistä ilmaisista lounaista? Vaikkei asia liene aivan niin mustavalkoinen, niin saattaa siinä piileä jokin totuuden siemen. Riskiä voi hallita ja tuottoja voi buustailla.
On totta että arvonnousut huomioiden myös asuntosijoittamisella on voinut päästä varsin mageisiin tuottolukuihin viimeisenä parina vuonna. Heitetään soppaan vielä isohko velkavipu niin oman pääoman tuottoprosentit pääsevät kunnolla vauhtiin.
Riskitasoltaan osakesijoittaminen on perinteistä asuntosijoittamista (mitä luultavimmin ja kovin paljon riippuu vertailuasetannasta) korkeammalla tasolla. Toisaalta high risk high reward? Sijoittamalla molempiin hyötynä voi olla best of both worlds? Isot riskit on hyvä tiedostaa, mutta kovat tuotot tekevät aina gutaa. Kääntäpuolena on mahdolliset tappiot, joissa kuitenkin perinteisellä vuokranantaja asuntosijoittajalla on etulyöntiasema:
Tappiot ovat kuitenkin aina tappioita, mutta myös vähennysmahdollisuudet on hyvä muistaa. High risk high reward ajatuksella voi saada maagisia tuottoja, mutta kääntöpuolta ei sovi unohtaa. Kun tekee mielellään hyvin kotiläksyt tehneinä varsin riskipitoisia sijoituspäätöksiä niin hyvään vauhtiin päästyä voi korkean riskin tuotot tuoda mukavaa kulmakerrointa varallisuuden kasvuun. Ei sitäkään aivot narikassa kannata tehdä. Aivan kuten ei verovähennyskulujakaan ihan älyttömästi kannata hyödyntää, koska nekin ovat kuluja. Tappioiden vähentämisen osalta verovähennykset kannattaa kuitenkin tarvittaessa hyödyntää, varsinkin jos joka vuosi on säännöllisiä tuloja joista niitä voi vähentää.
Riski-tuotto-vero suhde kannattaa huomioida ja hyödyntää. Riskiä jahdatessa välillä verotettavan sijaan osunnee kohdalle verovähennettävää. Ja se on luonnollista. Hajautushyötyyn vielä verotuksen hyödyntämismahdollisuudet lisättynä on tämä varsin mielenkiintoinen seikka mutusteltavaksi.
Vaikka verotuksen nollaaminen on jahtaamisen arvoista ”peliä”, ei niiden verojen maksamisten pitäisi olla mikään ylitsepääsemätön este. Ei niitä vähennyksiäkään ihan hamaan tappiin voi kaikessa hyödyntää ja toisekseen kulujahan nekin.
Tämä blogijulkaisu sai alkusysäyksen #asuntosijoittaja101 sarjan aloituksesta (itse siihen kirjoitukseen TÄSTÄ). Ajattelin etten paisuta tuota julkaisua liikaa ja tässä oli selvästi aineksia omaan blogikirjoitukseen. Välillä ajatuksen jyviä sinkoilee joka suunnilta ja välillä sitä kirjoituksissanikin ammutaan varmasti haulikolla aika laajastikin. MUTTA edes välillä pyrin kirkastamaan ajatuksiani ja palastelen julkaisut osiin.
Vapaus valita voi myös sijoituslajin, taloudellisen mielenrauhan tai vaikkapa verotuksen optimoinnin lisäksi tarkoittaa myös vapautta valita, että mistä omaa touhuiluaan tekee. Asuntosijoittamisen on mahdollista olla myös hands off laji, mutta se vaatii melkoisen tukiympäristön, jotta se oikeasti toimii. Väittäisin asuntosijoittamisen passiivisuuden olevan lähinnä legendaa. Takapuolta pitää nostaa penkistä. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että itse kannatan isosti #diy hands on mentaliteettia. Monia muita sijoituslajeja voi omasta linnastaan tai liikkuvasta toimistosta käsin hallita vaikka pelkän puhelimen voimin. Yksi unelmani, ainakin jossain määrin, on yhä pyörittää sijoitusimpperiumiani jostain rannalta käsin loikoillen. Todellakin vapaus valita.
Kesäisen vapaa kettu kuittaa.
Asuntosijoittaminen menee aikalailla tärkeysjärjestyksessä:
Vuokranantaja on tärkeysjärjestyksessä ylivoimainen ykkönen, sillä ilman vuokranantajaa tai asuntosijoittajaa ei olisi myöskään mitään asuntoa vuokrattavaksi ja täten vuokralaisia jne. Omista voimavaroistaan ja omasta hyvinvoinnistaan siis kannattaa pitää hyvää huolta. Tästä aiheesta olen kirjoitellut aiemmin TÄÄLLÄ, aiheena vuokranantajan terveys. Asia ei myöskään ole väliaikainen vaan itseensä kannattaa panostaa niin asuntojen olemassa olon ajan kuin ennen ja jälkeen. Toimintakyky sekä -varmuus ovat reagointikyvyn ja tehokkuuden lisäksi tällöin aivan eri tasoilla. Niistä saa jopa suoranaista kilpailuetua.
Terveenä on myös helpompaa pitää omasta omaisuudesta eli asunnosta huolta. Asunnon kunnossapidon kautta pitää samalla huolta myös vuokralaisesta. Samoin on helpompaa osallistua mahdollisen taloyhtiön hallintoon. Kaikkea pikkuremppaa tai muuta ei välttämättä aina kannata tai tarvitse ulkoistaa. Välillä se voi olla jopa kannattavaa, mutta vuokranantajan läsnäolo ja palvelualttius ovat taas niitä erilaisia kilpailuetuja. DIY ei ole pelkästään turhaa näpertelyä ja vaivaa.
Tässä touhuillessa ja toilaillessa huomaa useasti erilaisia asioita, varsin erilaisia näkemyksiä ja itsestään oppii paljon. Myös omat näkemykseni ovat muuttuneet moneenkin asiaan liittyen matkan varrella.
Esimerkkeinä vaikka:
Mutta tottakai vuokralainen on listoilla palkintosijoilla koska se mahdollistaa kunnolliset tuotot ja kassavirrat. Toki asunto tyhjilläänkin voi tuottaa excel rahaa arvonnousussa, mutta arvonnousu yhdistettynä vuokrakassavirtaan, niin tuototkin ovat aivan nextillä levelillä. Ja kunhan vuokralaisesta ja tämän viihtyvyydestä pitää huolta, niin pääsee jo melko pitkälle. Positiivista vaikutusta usein tulee mm.
Onhan tuossa jo aika hyvää listaa. Kohtaan ”loput” voikin listata lähes äärettömän määrän erinäisiä asioita, mutta jätetään se vaikka toiseen kertaan. Otetaan nostona kuitenkin, että lähipiirillä on valtava vaikutus ja auttamisen voima. Asioita ei tarvitse pohtia eikä tehdä yksin. Auttamisessa ja pohdinnoissa on voimaa. Nyt nauttimaan kesästä ja pitämään itsestään vieläkin parempaa huolta. The Vuokranantaja on tämän kesän jälkeen kuin uudesti syntynyt.
Kesäkettu kuittaa oikein hyvää kesää!
Ps. Tätä julkaisua on surkuhupaisaa kirjoitella jalka paketissa. Nautitaan silti kesästä miten parhaiten se sitten ikinä onnistuukaan!
