Moni asuntosijoittaja sanoo, että sijoitusasunnon valinnassa aina tulee vallita eri valintaperusteiden tai sanottaisiinko motiivien kuin oman asunnon hankinnassa. Itse kuitenkin käytän tuottolaskelmien ja remonttianalyysien lisäksi ajatusta, että muuttaisinko itse asuntoon tai muuttaisiko joku vaativista tutuistani sinne. Tämä helpottaa ostopäätöstä huomattavasti ja auttaa vielä enemmän remonttisuunnittelussa ja vuokralaisen valinnassa.
Vaikkakin mainitsin ensimmäisessä kirjoituksessani olevani tee-se-itse-kaikki tyyppiä niin olen tämän lisäksi myös laiska. Toisaalta voisin kuvitella pyörän keksijän olleen laiska, koska se keksittiin selkeästi helpottamaan elämää jne. No yhtäkaikki, aloitan prosessini yleensä aina tutuistani ja sosiaalisesta mediasta. Tämä helpottaa lisäinfon tiedustelua mahdollisesta vuokralaiskandidaatista ja tottakai riippuu myös kuinka hyvä tuttavani tilanteessa toimii suosittelijana. Samalla ei tarvitse lähteä siihen rumbaan että teen vetävän vuokrailmoituksen nettiin tai/ja vastaan miljooniin tiedusteluihin.
No tämä aasinsilta nyt siksi, että ensimmäinen vuokralaiseni oli, ei välttämättä niinkään sosiaalisen median, mutta sosiaalisen verkostoni sisältä, joka helpotti tilannettani huomattavasti. Yksiö hyvällä alueella olisi herättänyt mitä luultavimmin kiinnostusta vuokrailmoitussivuilla, mutta tulin tulokseen että vuokraan 27,5m2 yksiöni tälle tulevaan varusmiespalveluun astuvalle nuorelle miehelle. Ei kämppäkään rasitu niin paljoa jos kaveri siellä käytännössä asuu vain viikonloput ja välillä voi olla useammankin viikon poissa.
Tässä kohtaa moni voisi miettiä kuinka pahasti metsään tässä nyt mennään. Hyvät ystävät ja raha-asiat eivät yleensä sovi yhteen, sillä jos tilanne kärjistyy on siinä helpolla vuosien ystävyyssuhde pilalla. Toiseksi joku voisi armeijaan menevän kaverin viettävän jäätäviä bileitä asunnossa, eli ei näin. Suurin virhe lienee tuossa se, että vuokralainen oli mies... Kyllä vuokranantajat lienevät suurimpia sukupuolirasisteja ikinä, nuori kiltti opiskelijatyttö saa asunnon aina.
Voisin torpata saman tien kaikki ns kompastuskivet, tapaus oli tutun tuttu, joten ei siinä mielessä suuria riskejä ainakaan ystävyyssuhteelle. Kuitenkin tarpeeksi tuttu, että myös vanhemmat olivat tuttuja ja täten hommat kurissa pidettävissä. Ja kyllähän 27,5m2 yksiössä bilettämällä saa helpolla tuhoja aikaan, mutta ei siellä kovin usein jäätäviä reivejä (vähemmän sivistyneille tiedoksi reivit on bilemuoto tms) tulla pitämään. Myöhemmissä kirjoituksissani tulen myös palaamaan vuokranantajan mahdollisuuksiin hyödyntää tukia. On yleensä plussaa jos valtio "takaa" vuokran maksun tyyliin 6-12kk eteenpäin ja inttiin menijät nyt ovat yleensä enemmissä määrin miehiä ja tämä tapaus oli tutun kautta, joten kiltit naapurintytöt jäivät nyt apajilta pois.
Tämä tapaus ehkä oli jopa joidenkin lukijoiden (jos moisia edes on saati tulee) mielestä vähän tyhjä tai turha postaus. Itse kuitenkin väitän muuta ja pidän tärkeänä, että tämä on ensimmäinen vuokraukseeni liittyvä postaus, sillä siinä on myös yksi tärkeimmistä opeista vuokranantajalle ja miksei myös vuokralaiselle: internet ja sosiaalinen media. Ilmaista mainontaa huudella omalla facebookin seinällä ja tätä kautta saada ilmoitus jakoon ja lisää markkinoita, helpottaa myös vuokralaista jos moiseen törmää ennen kuin se on avoimilla apajilla. Ystäväsi toimivat ilmaisina välittäjinä ja suosittelijoina ja lisätietojen tarjoajina. Toimii, mutta kannattaa olla tarkka ja laatia silti sopimukset jne tavalliseen tapaan, molempien kannalta hyvä asia. Harvemmin sitä vuokralaisia pidetään hyväntekeväisyyttään.
Sanoisinko siis, että ensimmäisen vuokralaiseni valinta sujui melko kivuttomasti, toki sosiaalisen median kesti hetken aikaa purra, mutta remontin edetessä ei ollut kovin suuri kiire. Palaan myöhemmin vielä sosiaalisen median ja varsinkin netin hyväksikäyttöön vuokralaisen valinnassa avoimessa markkinassa ja myös siihen, että miten kyseinen vuokrasuhde lopulta päättyi.
Mikäli aihe herätti kysymyksiä, eripuraa, tms niin aloittakaa keskustelua tai ottakaa yhteyttä suoraan allekirjoittaneeseen. Kirjoitusvirheistä älkööt välittäkö, en pahemmin minäkään, joskus muinoin kympin antanut äidinkielen opettaja lukiessaan näitä saattaisi haluta hirttää minut palleista kattoon, mutta ottakoon vuoronumeron.
KKKK, eli kettu kiittää, kuittaa ja kumartaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti