Kuvittele tilanne jossa kuumalle markkinalle tulee kuuma kohde. Eikä sen kohteen tarvitse välttämättä olla edes kovin kummoinen… Sijoitusasuntojakin ostellaan alta 4% tuotoilla (eikä pelkästään uudiskohteita) ja mökkityömaita ostetaan lähes hinnalla millä hyvänsä. Ja vielä näkemättä…
Kuvitelma:
Hinnoittelu on alakanttiin ja herättää huomiota.
Alue on kuuma, joka lisää huomiota.
Asunto on markkinoilla vajaa 4 päivää.
Pidetään vain 1 näyttöpäivä, jollei se sovi niin voivoi.
Kuvat ovat yllättävän hyvät, mutta tiedot kohteesta ovat vähintäänkin oudot (koska kuolinpesä). Remontteja on tehty, mutta lisätietoja niistä ei ole. Ja osa materiaaleista on ilmoitettus väärin: "huonomman mukaan, niin ei tule sanomista”.
Käytännössä tarjoukset on tehtävä yhden tai olemattoman näyttökerran pohjalta.
Kiinnostuksesta huolimatta tarjouksien korotusmahdollisuuksia ei anneta. Kaikki mitä luultavimmin eivät ehdi edes tarjota.
Yksi saa kohteen, myyjä/välittäjä pääsee semihelpolla ja moni jäänee nuolemaan näppejään. Varmasti joitakin kiinnostuneita jopa kiukustuttaa kun ei päässyt edes tarjoamaan tai korottamaan.
Sellaista se välillä on. Sanotaan että markkina käy kuumana? No shit sherlock?! Ulkonakin on kuuma. Älyvapaata ostoprosessia en kuitenkaan asuntokaupoilla voi suositella. Parhaimmassa tapauksessa asuntokaupoilla pääsee win-win-win tilanteeseen, pahimmillaan joku osapuoli kokee vedätystä… Isot rahat ja suuret tunteet pelissä, järki kuitenkin käteen:
- Ei ostella sikaa säkissä
- Ei jätetä papereita taikka asuntoa tarkastamatta
- Ei jätetä älyvapaata tarjousta, ainakaan ilman perusteita
- Niin joo, ja katsotaan ostoprosessissa myös peiliin
Asuntomarkkinoilla näkee jos jonkinmoista hiihtäjää, aina välittäjistä vuokranantajiin saakka. Pääasiallisesti hommat hoituu hyvin, mutta luonnollisesti niistä ääripäistä saadaan ne messevät otsikot. Ehdoin tahdoin ei kuitenkaan otsikoihin kannata hakeutua. Tekemällä asiat hyvin pääsee jo varsin pitkälle. Tylsä on usein varsin toimivaa. Reagointikykyä ja luovuutta lisäämällä pääsee vieläkin pidemmälle (aiheesta blogissa aiemmin TÄÄLLÄ).
Saa tarjota, mutta ei ole pakko ostaa on varsin toimiva sääntö tämän hetken markkinassa (blogissa aiheesta aiemmin TÄÄLLÄ). Kohteita voi mennä sivu suun, mutta myös FOMO (Fear Of Missing Out) on asuntosijoittajalle vaarallista: saattaa päätyä ostamaan semimädän omenan, koska kantti ei kestä. Täten menettää tulevan timantin. Ainahan niitä kohteita tulee olemaan ja menemään, kaikkea kun ei vaan voi saada. Speksit ja prosessit kuntoon.
Tällä hetkellä asuntomarkkinoille säntäävän (asuntosijoittajan tai omistusasujan) kannattaa pitää jäitä hatussa. Lainalupaus ja hankittavan kohteen raamit kannattaa olla jo valmiina, helpottaa kummasti lähes kyynärpäätaktiikoiksi leihahtanutta kilpailua asunnoista/kiinteistöistä. Niin omaa kotia kuin sijoitusasuntoa ostaessa on aina kuitenkin tunteet pelissä, tästä varmasti voi olla montaa mieltä. Maltti on kuitenkin valttia ja omat rajoitteet on hyvä tiedostaa etukäteen. Välittäjätkin ovat myyjiä ja osaavat pelata tunteilla. Asuntokaupan psykologia on välillä jopa pelottavaa (aiheesta aiemmin blogissa TÄÄLLÄ). Itsestäänkin oppii aina uusia puolia.
Kaikki ne jotka siis tällä hetkellä asuntoa taikka kiinteistöä metsästävät: Onnea matkaan, sitäkin tarvitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti